Jan Salminen: Äidinmaa

Jan Salmisen romaani Äidinmaa on riipaiseva kertomus eriarvoisuudesta ja vapaudesta. Tarina sijoittuu Suomeen alle sadan vuoden päähän tulevaisuuteen, kun naiset ovat ottaneet vallan ja kaikki miehet on alennettu orjiksi, joilla ei ole oikeuksia lainkaan. Miehiä kutsutaan koiraiksi, joilla on elämässään tasan kaksi vaihtoehtoa: kuolla tai tyytyä osaansa.

Naisten ylläpitämässä yhteiskunnassa mielipidevapaus on menetetty ja historia on todellakin voittajien kirjoittama. Äidinmaan naiset jakavat kaiken, jopa rakkauden. Naiset elävät pienissä ryhmissä ja rakastavat toisiaan tasapuolisesti. Kaksin eläviä naisia halveksitaan, ja heidät on alennettu lähes koiraiden tasolle. Syrjinnän pelossa Anna-Liisa elää heimossa rakastaen kaikkia. Pintansa alla hän rakastaa kuitenkin vain yhtä heimonsa jäsentä. Totuuden piilottaminen käy Anna-Liisan voimille ja lopulta vanha koiras Benjamin on ainoa, jonka seurassa Anna-Liisa pystyy rentoutumaan.

Benjamin on niin vanha, että unissaan hän muistelee lapsuuttaan, aikaa ennen Äidinmaata. Aika on kuluttanut vanhuksen luut, joten Benjamin määrätään kevyempään työhön erään vanhan naisparin yksityispalvelijaksi. Anna-Liisa vahtii Benjaminia työkseen. Hän huomaa nopeasti, että Benjamin on muita koiraita viisaampi ja ajan myötä heistä tulee lähes ystävykset.

Salmisen Äidinmaassa on ihailtavan monipuolisia henkilöhahmoja, mystisyyttä juuri sopivasti ja totuuden tuntua, mikä saa lukijan uskomaan, että näin voi oikeasti tapahtua. Päähenkilöiden profiili hahmottuu hiljalleen juonen mukana saaden mielenkiinnon pysymään yllä läpi kirjan. Äidinmaan kieli on rajusti kuvailevaa, mikä saattaa saada herkempimielisen hätkähtämään. Kaiken kaikkiaan Äidinmaa on yksi niistä harvoista kirjoista, joita ei malta laskea alas kerran nostettuaan.

4,5/5