Johan Harstad: Darlah – 172 tuntia kuussa

NASA päättää kerätä rahaa ja huomiota kuututkimukselle lähettämällä kolme nuorta mainostempauksena kuuhun. Vuosikymmeniä sitten tapahtuneiden outojen sattumien vuoksi kuututkimus on jäänyt vaille rahoitusta ja kiinnostusta, mutta kun Mia, Midori ja Antoine voittavat arvonnassa matkan Darlah 2 -nimiselle kuuasemalle, koko maailma seuraa matkan uutisointia. Todellisuudessa matkan tarkoitus on jokin aivan muu kuin mitä NASA on maailmalle uskotellut, ja ainoa henkilö, joka tietää, mikä retkikuntaa odottaa kuun pinnalla, on dementoitunut entinen astronautti.

Mia lähtee kuumatkalle toivoen sen tekevän hänen yhtyeensä kuuluisaksi. Juuri eronnut Antoine kaipaa vaihtelua ja Midori aikoo kuumatkan avulla jättää Japanin ja ankeat tulevaisuudennäkymät lopullisesti ja muuttaa New Yorkiin. Nuorten unelmat kuitenkin musertuvat pian, kun yhteys maahan katkeaa ja kuuasemalla alkaa tapahtua kauheita – generaattori sammuu, ihmisiä katoaa, happi alkaa hiljalleen loppua ja vähitellen valkenee, ettei retkikunnalle ole kerrottu kaikkea matkan tarkoituksesta ja salaperäisestä Darlah-asemasta.

Romaani alkaa hiukan nihkeästi ja välillä kielen lievä kömpelyys häiritsee. Eläytyvä kerrontakin tuntuu paikoin hiukan takkuiselta. Darlah kuitenkin paranee, kunhan tarina lähtee liikkeelle ja kuumatkaan valmistautuminen alkaa. Selittämättömät ja oudot tapahtumat kannattelevat kertomusta ja pohjustavat tulevaa. Tätä olisi teoksessa saanut olla enemmänkin ja synkästä asetelmasta olisi voinut ottaa vielä enemmän irti. Kuitenkin neljäsataasivuinen romaani on nopeasti nielaistu, viihdyttävä ja jännittävä lukukokemus ja loppuratkaisukin on mielenkiintoinen.

Paikoin Darlah ei aivan lunasta antamiaan odotuksia. Teos tuntuu välillä hiukan naiivilta ja epäuskottavalta. Näkökulmat vaihtuvat kuitenkin sulavasti ja tarina vetää mukanaan – kiinnostavimmillaan se on juuri viime metreillään. Myös kuvien ja musiikkiviittausten soluttaminen kertomukseen virkistävät lukukokemusta. Jossain määrin Darlah jätti kuitenkin kaipaamaan syvempää kouraisua. Tarinan varjolla olisi mahdollisesti voinut käsitellä syvällisempiäkin kysymyksiä ja ajatuksia, mutta nyt teoksen kiinnostavin anti on ikään kuin tiivistettynä muutamiin ratkaiseviin kohtauksiin. Tästä huolimatta Darlah toimii tummasävyisenä scifijännärinä varsin hyvin ja loppuratkaisu onnistuu herättämään pohdintoja vielä kirjan kansien sulkemisen jälkeenkin.

3,5/5