Kat Falls: Veden alla

Kat Fallsin esikoisromaani Veden alla on perusfantasiaa parhaimmillaan. Tarina sijoittuu tulevaisuuteen, suuren tulvan jälkeiseen elämään. Vesi on peittänyt alleen paljon maata ja asuintila on vähissä. Meren pohjalle on perustettu siirtokunta. Siirtokunnassa asuva Ty-niminen poika kohtaa eräänä päivänä maan päältä kotoisin olevan Gemman, joka on meren alla etsimässä veljeään. Tarina keskittyy veljen etsimisen lisäksi myös Tyn ja Gemman välisen suhteen kehittymiseen ja siirtokuntaa vainoavaan rikollisten joukkoon, Krottiliigaan.

Teoksen parasta antia on varmastikin epätavallinen tapahtumaympäristö ja sen kuvaaminen. Siirtokunnan elämäntapaa ja selviytymiskeinoja on selvästi mietitty ja suunniteltu, mikä näkyy kirjassa uskottavina kuvauksina esimerkiksi veden alle rakennettujen talojen rakenteesta. Mereneläviä ja merenalaisia maisemia kuvaillaan kauniisti ja huolella. Se luo kirjaan aivan omanlaisensa tunnelman. Lukiessa tuntuu  kuin olisi itsekin valtameren pohjalla.

Myös maanpinnalla asuvien ihmisten penseä suhtautuminen siirtokunnassa asujiin syventää tarinaa yleisemmälle tasolle: kuinka paljon eroja ihmisten välillä oikeasti on? Onko sillä väliä, asuuko merenpinnan ylä- vai alapuolella?

Oikeastaan Veden alla toimisi paljon paremmin ilman Tyn ja Gemman välillä orastavaa romanssia. Onhan romantiikka toki lähes aina osa nuorille suunnattuja fantasiakirjoja, mutta tällä kertaa sen olisi hyvin voinut jättää pois. Tarinassa on paljon toimintaa alusta lähtien, ja lisäksi loppupuolella käsitellään vakavia asioita kuten perhettä ja politiikkaa. Romanttinen sivujuoni tuntuu väkinäiseltä.

Päähenkilöiden persoonallisuudet ovat melko ohuet ja tavanomaiset, vailla omaperäisyyttä ja särmää. Ty on perussankarihahmo, oikeudenmukainen ja rohkea. Gemman persoonassa taas yritetään tavoitella räiskyvyyttä ja kipakkuutta, mutta se onnistuu olemaan vain kopio kaikista muista samantyyppisistä nuortenkirjojen naispäähenkilöistä.

Muutamista vioistaan huolimatta Veden alla on lukemisen arvoinen. Kirjoitustyyli on mukaansatempaavaa ja mainiosti kirjoitetut sivuhenkilöt korvaavat päähenkilöiden ajoittaisen tyhjyyden. Juoni koukuttaa ja tarjoaa jatkuvasti uusia houkutuksia jatkaa eteenpäin. Aluksi se vaikuttaa ehkä turhankin kepeältä, mutta saa edetessään uusia tasoja ja pysyy kiinnostavana loppuun saakka.

4/5