Lauren Oliver: Kuin viimeistä päivää

Kuin viimeistä päivää on pinnallisen Samantha Kingstonin tarina. Hänellä on poikaystävä, punaiset turkisreunaiset topit kolmen mahtavan ystävänsä kanssa ja hän kuuluu koulun kermaan. Sitten Sam joutuu onnettomuuteen ja kuolee.

Mutta hän herää onnettomuuspäiväänsä yhä uudelleen ja uudelleen – kaiken kaikkiaan seitsemän kertaa – kuin samaa asiaa toistamaan jäänyt levy, eikä mikään niistä päivistä ole samanlainen. Uusintapäivien takia Samin elämä alkaa muistuttaa yhä vähemmän ruusuista prinsessatarinaa.

Juoni etenee suhteellisen rauhallisesti ja 2000-luvulla elävien nuorten kuvaus onnistuu loistavasti. Lauren Oliver on päässyt sisään nuorten ajatusmaailmaan ja osaa tuoda esille tunteita ja ajatuksia todella aidosti ja uskottavasti. ”Sitä paitsi minä inhoan äidinkielenopettaja rouva Harboria. Hän eksyy aina aiheesta. Joskus vaivun hetkeksi ajatuksiini, ja kun palaan luokkaan, hän puhuukin 1700-luvun alusvaatteista tai sorrosta Afrikassa tai siitä miltä Grand Canyonin alle nouseva aurinko näyttää.”

Kuolemaa ei aiheena käsitellä ja pohdita kädet ristissä kirkon puupenkeillä, vaan se vain liittyy omalla painollaan tarinaan. Aiheet jotka ponkaisevat esiin ovat ystävyys, rakkaus ja kiusaaminen.

On vaikea sanoa kuinka julma tai vakava-aiheinen kirja on, sillä tarinan näkökulma riippuu todella paljon itse lukijasta. Onko itse kiusattu, suosittu, kuollut, elävä, pissis vai tylsän normaali. Voin itse suositella kirjaa kaikille edellä mainituille ja muillekin.