Maggie Stiefvater: Häivähdys

Stiefvaterin ihmissusi-aiheisen trilogian toinen osa, Häivähdys, lumoaa läheisyyden ja rakkauden tunnelmallisella kuvailulla sekä ensimmäistä osaa särmikkäämmällä sävyllä. Aiemman osan loppu antoi toivoa Samin ja Gracen onnellisesta tulevaisuudesta, mutta jotain on taas vialla. Varsin pian alkaa näyttää siltä, että nuoret rakastavaiset joutuvat kohtamaan vielä paljon esteitä, joista he eivät ehkä selviä.

Sam, aiemmin sudenhahmoinen poika, ja Grace, sudenpureman saanut ihmistyttö, ovat taistelleet saadakseen toisensa, mutta molemmat joutuvat kohtaamaan yllättäviä ongelmia, vaikka vaikeuksien piti olla jo takanapäin. Sam huomaa, että ihmishahmossa oleminen vaatii totuttelua, ja hänen on vaikea luottaa itseensä ja kehoonsa. Myös Grace on Samille jatkuva huolenaihe: Grace alkaa sairastella enemmän ja enemmän, kunnes heidän molempien on pakko myöntää jonkin olevan pahasti vialla. Grace tuntee entistä selkeämmin suden sisällään, sen ponnistelut päästäkseen pintaan. Myös Samin lauman uudet sudet aiheuttavat parille päänvaivaa: arvaamattomat tulokkaat saattavat kaikki sudet vaaraan, ja Sam on ainoa, joka voi estää tilannetta karkaamasta käsistä.

Useamman hahmon kerronta tuo kaikkien äänet tasapuolisesti esiin, mutta helposti myös hämmentää lukijaa ja tekee tarinasta katkonaisen. Uudet hahmot kipeine muistoineen tuovat jännitystä muuten paikoitellen hieman sokeriseksi muuttuvaan Romeo ja Julia -tarinaan. Nuorten kirjaksi Häivähdys käsittelee varsin rankkojakin aiheita, jotka luovat syvyyttä muuten pinnalliseen ihmissusikirjaan. Sarjan ensimmäinen osa, Väristys, kiehtoi runollisuudellaan ja tuoreudellaan ja Häivähdys jatkaa hyvin samoilla linjoilla. Stiefvater on onnistunut luomaan ainutlaatuisen tarinan suositusta ja hieman kliseisestäkin aiheesta.

3/5