Kuka auttaa heikosti lukevaa?

Lukutaidon merkitys tulevaisuustaitona kasvaa jatkuvasti. Työn murros muuttaa monia aloja ja elinkeinoja ja lisää entisestään vaatimusta elinikäisestä oppimisesta. Tunnistammeko riittävän hyvin eri toimialojen lukutaitoon liittyviä tarpeita ja olosuhteita?

Turun AMK:n opiskelijat tutkivat lukutaidon merkitystä paikallisissa organisaatioissa osana sosiaalipedagogiikan opintojaan. Eri työyhteisöissä tehdyissä haastatteluissa ilmeni erityisesti palvelujen ja tietoisuuden puute lukutaidon tukemisessa.

Opiskelijat haastattelivat kolmessa eri organisaatiossa yhteensä seitsemää esimiestason edustajaa. Lisäksi työntekijöille teetettiin sähköinen kysely ja opiskelijat tutustuivat saatavilla olevaan aikuisten lukutaitoa käsittelevään materiaaliin. Haastattelujen pohjalta opiskelijat loivat palvelukonseptit heikosti lukevien aikuisten tavoittamiseen ja tukemiseen. Lukukeskus tarjosi opintokokonaisuuteen taustatietoa ja sparrausapua.

”Kokemuksemme opintokokonaisuudesta olivat positiivisia, vaikka haasteitakin oli. Tulokset vahvistivat sitä ennakkokäsitystämme, että matalan kynnyksen keinot, rento ilmapiiri ja pienimuotoisuus ovat hyviä tapoja tarjota lukivaikeuksiin tukea. Kun johonkin tilanteeseen voi ’vain mennä’ tai ensin seurata ja sitten halutessaan osallistua, ruokitaan ihmiselle luontaista uteliaisuutta ja kiinnostusta. On erityisen tärkeää, että koronarajoitusten helpottaessa matalan kynnyksen toimintaa ja julkisia tiloja päästään taas avaamaan sellaisten tavoittamiseksi, joita etäyhteyksin voi olla vaikeaa saada kiinni”, opiskelija Henni Laihia kommentoi.

Epätietoisuus tukipalveluista suurin haaste

Suurimmassa osassa organisaatioita koettiin luku- ja kirjoitustaidot työpaikalla hyviksi. Osassa oli kuitenkin tunnistettu heikon lukutaidon tuomat haasteet toimintaan. Heikon lukutaidon ilmenemistapoja työpaikoilla olivat haastattelujen mukaan mm. lähetteiden tulkintaongelmat, kirjallisten ohjeiden heikko ymmärtäminen ja haasteet sähköpostiviestinnässä.

Kirjoitustaito nähtiin yrityksissä yhtä tärkeänä ellei tärkeämpänäkin osana työvalmiuksia kuin lukutaito. Opintokokonaisuuden päätöstilaisuudessa opiskelijat pohtivatkin, miten erilaisen materiaalin tuotanto on nykyään erottamaton osa lukutaitoa – monilukutaito merkitsee kykyä tulkita, hankkia, ja tuottaa erilaista sisältöä eri kanavissa ja eri formaateissa. Tämä näkyy entistä selvemmin myös eri elinkeinoalojen taitovaatimuksissa.

Lähes kaikissa haastatteluissa nousi esiin tietoisuuden puute tukea tarjoavasta tahosta. Myös organisaatioissa, joissa oli tiedostettu luku- ja kirjoitustaidon tuen tarve, ei ollut tietoa tahosta, jonne ohjata henkilö saamaan tukea perustaitoihin. Suomesta puuttuukin yksi, nimetty taho aikuisten teksti- ja lukutaitojen tukemiseen. Tietoisuuden lisääminen lukutaidon merkityksestä ja tukipalveluista työpaikoilla on tärkeä kehityskohde, johon tarvitaan eri toimialojen yhteistyötä.

Lukutaito on tulevaisuustaito

Luku-, kirjoitus- ja laskutaito ovat perustaitoja, joilla on suuri merkitys niin jatko-opintojen, elämänhallinnan kuin jatkuvan oppimisen perustana. Tiedämme, että suomalaisista aikuisista 11 %:lla on heikko lukutaito, eivätkä he kaikki ole työelämän ulkopuolella. Suomessa ei ole systemaattisesti tutkittu aikuisten lukutaidon suhdetta työelämätaitoihin.

Englantilaisen selvityksen mukaan työelämässä olevat heikosti lukevat eivät yleensä hakeudu lukutaitoa parantaviin ohjelmiin tai tukitoimien piiriin. Organisaatiot sopeuttavat omaa toimintaansa korvatakseen työntekijöidensä heikkoja taitoja sen sijaan, että tukisivat niiden kehittämistä ja parantamista. Heikon lukutaidon vaikutus jää näin helposti piiloon, vaikka sillä voi olla tuottavuutta alentava vaikutus. Selvityksessä yli puolet työnantajista kertoi omien huomioidensa perusteella perustaitojen kehittämisellä olevan positiivista vaikutusta mm. työn laadun parantamiseen, toimialan vaatimusten täyttämiseen sekä entistä tehokkaampien prosessien käyttöön ottamiseen.

Luku- ja tekstitaitojen tukemisesta työpaikoilla hyötyy paitsi organisaatio, myös koko yhteiskunta osaamistason noustessa.

– Saara Oranen, Lukukeskuksen viestintäpäällikkö