Lukukeskuksen kannanotto kulttuuribudjetin leikkauksiin
13.10.2021
Leikkausten seuraukset ovat koronan kurittamalle kulttuurialalle sekä välittömiä että välillisiä. Pahimmat seuraukset nähdään vasta vuosien kuluttua, kun alan rakenteiden mureneminen ja lapsiin kohdistuvat säästöt alkavat näkyä yleisenä pahoinvointina, työttömyyden lisääntymisenä sekä sivistyksen ja osaamistason laskuna.
Suoraan taiteen tekemiseen kohdistuvien leikkausten lisäksi vaikutukset ovat merkittäviä kulttuurin alan järjestöille. Leikkausten kohteena olevat järjestöt ovat merkittäviä välittäjätoimijoita ja mahdollistajia, joiden ansiosta yleisö voi nauttia laajasti taiteesta ja taiteilijat saavat toimeentulonsa. Samalla kun organisaatioiden omaa henkilökuntaa vähennetään leikkausten seurauksena, kärsijöinä ovat sekä taiteen kuluttajat että taiteilijat. Vaikutukset ovat siis kauaskantoisia ja moninkertaisia suhteessa siihen pieneen rahalliseen säästöön, joka leikkauksilla valtion ensi vuoden budjetissa saadaan. Ensimmäiset vaikutukset näkyvät todennäköisesti työttömyystilastoissa.
Samaan aikaan kun Suomessa on pidetty tärkeänä laatia kansallinen lukutaitostrategia, kulttuuriperintöstrategia ja lapsistrategia, säästetään kovalla kädellä näiden strategioiden toimeenpanoon vaadittavista resursseista. Leikkaukset lastenkulttuurista vaikuttavat lasten oikeuksiin, ja leikkaukset vähälevikkisestä kirjallisuudesta, kuten selkokielisistä kirjoista ja lasten- ja nuortenkirjoista, vaikeuttavat lukutaidon eteen tehtävää työtä.
Leikkaukset näkyvät Lukukeskuksen kirjailijavierailutoiminnassa ja kirjallisuuslehdissä
Lukukeskuksessa leikkaukset kohdistuvat etenkin kirjailijavierailuihin. Ennen poikkeusaikaa vuonna 2019 Lukukeskus välitti 1900 työtilaisuutta kirjailijoille. Palkkioita tilitettiin yli puoli miljoonaa euroa. Kirjailijan kohtasi 93 500 lukijaa, joista valtaosa oli lapsia ja nuoria. Myös poikkeusvuonna esiintymisten peruunnuttua Lukukeskus järjesti 1000 virtuaalista kirjailijavierailua. Tämä on mahdollista vain opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Ilman subventointia vierailujen hinta nousisi monelle yhteisölle ja organisaatiolle tavoittamattomaksi ja vierailujen organisointi kävisi Lukukeskukselle mahdottomaksi. Kirjailijavierailut ovat kuitenkin monelle kirjallisuuden tekijälle olennainen toimeentulon osa. Lukukeskuksen vierailupalvelu varmistaa, että kirjallisuuden tekijä saa palkkion ja että työhön liittyvät sopimukset ja oikeudet on hoidettu asianmukaisesti.
Kirjailijavierailuilla on myös tärkeä merkitys kirjallisuuden näkyvyyden ja tunnettuuden kannalta. Tutkitusti kirjailijan kohtaaminen on yksi vaikuttavimmista keinoista innostaa lapset ja nuoret lukemaan. Monelle kirjailijan kohtaaminen on mieleenpainuva elämys ja tekee kirjallisuuden konkreettiseksi. Kirjailijavierailu johtaa myös usein kirjastoon ja tukee näin koulujen ja kirjastojen yhteistyötä.
Kulttuurin määrärahojen leikkaukset uhkaavat myös kulttuurilehtiä. Kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato.net – Lysmasken työllistää kriitikoita ja nostaa esiin marginaalista kirjallisuutta, joka muuten jäisi huomiotta. Tuen lakattua jäisi julkaisematta vuosittain 100 uutta kritiikkiä. Kiiltomadon arkistossa on n. 4000 ainutlaatuista kirja-arviota, joilla on vuosittain satoja tuhansia lukijoita.
Nuorten kirjallisuusmedia Lukufiilis tarjoaa nuorille kirjallisuudesta kiinnostuneille oman median lukuharrastuksen tueksi. Nuorten kirjoittamat kirja-arvostelut, artikkelit ja kirjailijahaastattelut nostavat esiin nuortenkirjallisuutta ja -kulttuuria. Lukufiilis tukee nuorten mahdollisuuksia kehittyä kirjoittajina ja jakaa ajatuksiaan muiden kirjallisuudesta kiinnostuneiden kanssa. Lukufiiliksellä on vuosittain 80 000 nuorta lukijaa. On kohtalokasta menettää heistä ainuttakaan.
Vaikutukset kirja-alalle ovat mittaamattomat
OKM esittää kokonaan lopetettavaksi vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen ja kulttuurilehtien tilaustuen kirjastoille. Kulttuurilehtien ja vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuella on mahdollistettu se, että pientenkin kuntien kirjastoissa on tarjolla monipuolista kirjallisuutta ja kulttuurilehtiä. Näin kaikilla suomalaisilla on yhdenvertainen mahdollisuus sivistykseen ja kulttuuriin.
Yleisen kirjaston tehtävä vaikeutuu, jos sen tukia leikataan. Yleisen kirjaston tehtävänä on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa sekä edistää lukemista ja kirjallisuutta. Tilaustuki on elintärkeä kulttuurilehdille, jotka välittävät laadukasta sisältöä taiteesta ja kulttuuristamme. Kirjastojen kautta kulttuurilehdet pääsevät yleisön tietoisuuteen ja luettavaksi.
Vähälevikkinen kirjallisuus ei tule toimeen omillaan, ja se kattaa kaikki kirjallisuudenlajit, myös selkokieliset kirjat ja lasten- ja nuortenkirjat, joiden ilmestymisellä on suora vaikutus lukivaikeuksista kärsivien, suomea huonosti osaavien sekä lasten ja nuorten lukuintoon. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki iskee varsinkin pienkustantamoihin, jotka muutenkin ovat kovilla.
Lukukeskuksen hallitus
Kirjailija, Valtion taideneuvoston pj. Juha Itkonen, Suomen Kirjailijaliitto
Kirjailija, Suomen Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja, Sanaston hallituksen jäsen Juha-Pekka Koskinen, Suomen Kirjailijaliitto
Näytelmäkoordinaattori Mika Vainio, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat
Tuottaja Pirjo Soininen, Suomen kirjastoseura
Kirjailija Lena Frölander-Ulf, Finlands svenska författareförening
Kirjailija Henri Forss, Finlands svenska författareförening
Suomentaja, Sanaston hallituksen jäsen Laura Jänisniemi, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Opettaja, kirjailija Leena Paasio-Leimola, Äidinkielen opettajain liitto
Tutkija ja kriitikko Sini Mononen, Suomen arvostelijain liitto
Viestintäpäällikkö, Sanaston hallituksen jäsen Anne Rutanen, Suomen tietokirjailijat
Viestintäpäällikkö Annu Griñan, Kvs-säätiö
Kirjailija Sini Helminen, Suomen Nuorisokirjailijat