Lukeminen lisääntyi
koronakeväänä 2020
Aikuiset lukeneet poikkeusaikana tavallista enemmän
Aikuisista 24 % kertoo lukeneensa tavallist aenemmän koronaepidemian aikana poikkeuskeväänä 2020. Lisääntyneen lukemisen pääsyyksi kerrotaan, että arjessa on nyt enemmän aikaa. Yli puolet vastaajista sanoo lukemisen olleen mukavaa ajanvietettä, ja 46 % sanoo lukeneensa siksi, että on kaivannut poikkeusoloihin muuta ajateltavaa.
Kyselyyn vastanneista aikuisista 60 % kokee lukevansa tai kuuntelevansa kirjoja liian vähän.
Jopa 71 % mainitsee syyksi vaikeuden keskittyä lukemiseen. Monet myös katsovat mieluummin tv-ohjelmia tai elokuvia ja kokevat ettei aika riitä lukemiselle.
Tieto lukemisen tärkeydestä vaikuttaa suomalaisten lukutottumuksiin. Noin puolet suomalaisista aikuisista on huomannut julkisen keskustelun lukemisen tärkeydestä, ja heistä noin kolmannes kokee tämän vaikuttaneen omaan lukemiseensa.
Suurin osa vastaajista kertoo lukevansa saadakseen uutta tietoa ja oppiakseen uutta. Lukemisen koetaan myös kehittävän mielikuvitusta ja lisäävän luovuutta. Valtaosa vastaajista kokee lukemisen parantavan keskittymiskykyä ja vähentävän stressiä.
Suomalaisia innostaa lukemaan erityisesti tiedon nälkä, kiinnostus uuteen kirjallisuuteen sekä halu nauttia kirjallisuudesta ja päästä irti arjesta.
Suomalaisten kommentteja lukemisestaan koronan aikana:
”Nyt on tullut luettua sellaisia kirjoja uudelleen jotka ovat tavallaan unohtuneet omaan kirjahyllyyn”
”Jumppaan aivoja kun muuten ei voi jumpata”
” tärkeä yhdessä olo ystävien kanssa vähentynyt koronan takia, lukemiskokemukset korvaavat tätä”
”Vähentää ressiä eikä mieti niin paljon koronaa”
”Pääsee pois tältä planeetalta.”
”Koronan takia olen ottanut ilmaisia kokeilujaksoja äänikirjapalveluihin.”
Koronasta johtuva poikkeuskevät lisännyt lapselle lukemista
Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmista 23 % kertoo lukeneensa lapsilleen enemmän kuin tavallisesti koronapandemiasta johtuvana poikkeuskeväänä 2020. Joka kolmas vastaaja kertoo lukeneensa myös iltasadun lapselleen tavallista useammin.
Valtaosa vastaajista kertoo lukemisen lisääntyneen, koska arjessa on ollut enemmän aikaa lukemiselle. Vastanneista vanhemmista 59 % sanoo lukemisen olevan hyvää ajanvietettä eristysaikana.
Peräti puolet vastanneista kertoo lapsen itse toivoneen yhdessä lukemista. 40 % vastanneista on myös tunnistanut yhteisten lukuhetkien tuovan lapselle turvaa epävarmoina ja poikkeuksellisina aikoina.
Suomalaisvanhemmista jopa 63% kokee lukevansa liian harvoin lapselleen. Yli puolet vanhemmista kertoo syyksi vähäiselle lukemiselle ajanpuutteen tavallisessa arjessa. Kyselyn perusteella yhteisen ajan puute tuntuu olevan siis suurin syy sille, että lukeminen jää tavallisessa arjessa.
Kysyttäessä tärkeimpiä syitä ääneen lukemiselle yli puolet vanhemmista mainitsi syyksi lukemisen hyötyjä käsittelevän uutisoinnin. Toiseksi vaikuttavin syy ääneen lukemiselle oli neuvolasta saatu tieto aiheesta. Siksi onkin tärkeää, että tietoa lukemisen merkityksestä lapsen kehitykselle ja perheen vuorovaikutukselle jaetaan tasavertaisesti kaikille perheille heti lapsen syntymästä alkaen.
Vanhemmat tunnistavat lukemisen hyödyt ja monipuoliset vaikutukset lapsen kehitykseen. Valtaosa vastaajista kokee lukemisen rauhoittavan lasta. Yli 80% kokee lukemisen tukevan lapsen sanavaraston kehittymistä ja lapsen kykyä oppia. Lukemisen koetaan myös vahvistavan perheen sisäistä vuorovaikutusta ja lapsen tunneälyä. Lukemisen koetaan myös lisäävän lapsen turvallisuudentunneta, ja se onkin ollut yksi tärkeimmistä syistä lukea juuri korona-aikana.
Pandemia lisännyt lukemista myös kansainvälisesti
Vastaava kysely tehtiin myös Book Trust -järjestön toimesta Englannissa, jossa 34 % englantilaisvanhemmista kertoo lukeneensa lapsilleen poikkeusoloissa enemmän kuin tavallisesti. Kiinnostavaa on, että korona-aika on saanut jopa 11 % kyselyyn vastanneista englantilaisvanhemmista lukemaan lapselleen iltasadun ensimmäistä kertaa koskaan.
Englantilaisen tutkimuksen mukaan lapset lukivat koronavuoden aikana haastavampia ja pidempiä kirjoja kuin tavallisesti. Lisääntynyt vapaa-aika ja omaehtoinen lukeminen saivat lapset voimaan paremmin sekä nauttimaan kirjallisuudesta enemmän.
Lukukeskuksen kyselyn teetti tutkimusyhtiö Innolink huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi reilu tuhat suomalaista aikuista sekä 500 alle 10-vuotiaan lapsen vanhempaa. Lukeminen määriteltiin kyselyssä kauno- tai tietokirjallisuuden lukemiseksi tai kuunteluksi, kyselyssä ei siis ollut mukana oppikirjoja tai ammattikirjallisuutta.
Kyselyn tulokset ovat vapaasti median ja tutkijoiden hyödynnettävissä, kun tietojen lähteeksi on mainittu Lukukeskus.
Lisätietoja kyselystä: kehittämis- ja viestintäpäällikkö Emmi Jäkkö, puh. 050 563 8998, emmi.jakko@lukukeskus.fi