Lukukeskus painottaa eduskuntavaaliteemoissaan lukutaitotyön ja lukemisen yhteiskunnallista merkitystä

Lukukeskuksen eduskuntavaaliteemat pohjautuvat viime vuonna julkaistun kansallisen lukutaitostrategian suuntaviivoihin. Lukutaitostrategian visio – Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 – tavoittelee yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän.

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan tekoja ja päätöksiä, joilla turvataan edellytykset lukea ja ylläpidetään rikasta kirjallista kulttuuria.

Lukukeskuksen tavoitteet eduskuntavaaleissa

Lukulahja lapselle -ohjelmasta pysyvä osa neuvolatoimintaa

Varhaislukeminen on korvaamatonta lukutaidon ja lukijuuden kehittymiselle. Kaikilla perheillä on oikeus saada tasavertaisesti tietoa lukemisen merkityksestä. Kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimenpide-ehdotus: ”Jaetaan tietoa aikuisen ja lapsen yhteisistä lukemisen tavoista. Vahvistetaan varhaislukemista perheissä perehdyttämällä huoltaja lukemiseen ja monipuolisiin lukutaitoihin esimerkiksi jatkamalla Lukulahja lapselle -ohjelmaa osana neuvolatoimintaa.”

Kirjallisuutta pitää vaalia ja kirjailijoiden työskentelyedellytykset pitää turvata

Lukukeskus tarjoaa kirjailijoille huomattavan määrän esiintymistilaisuuksia vuosittain.

Tätä työtä on mahdollista tehdä vain riittävän perusrahoituksen turvin. Kirjailijavierailut lisäävät tutkitusti kiinnostusta lukemiseen ja ovat varteenotettava osa kirjailijoiden toimeentuloa.

Lukukeskuksen julkaisemat kirjallisuuslehdet Kiiltomato-Lysmasken ja Lukufiilis.fi ovat vakiinnuttaneet asemansa kohderyhmiensä parissa, ja niillä on merkittävä kulttuurinen ja yhteiskunnallinen rooli. Niiden riittävä tukeminen jatkossa on tärkeää rikkaan kirjallisen kulttuurin säilymisen sekä monipuolisen kirjallisuuden näkyvyyden kannalta.

Lukemista, kirjallisuutta ja lukutaitoa edistävien järjestöjen toiminta on turvattava

Vain turvatuilla toimintaedellytyksillä voidaan tehdä pitkäjänteistä työtä, joka tuottaa tuloksia lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Järjestöt tekevät huomattavan tärkeää työtä sellaisten kohderyhmien parissa, jotka eivät ole Opetushallituksen ja muun julkishallinnon piirissä. Tällaista työtä tehdään esim. perheiden, aikuisten, syrjäytymisvaarassa olevien, maahanmuuttajien sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan parissa. Lukukeskus vaatii muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin.

Suomessa on tuettava myös aikuisten lukutaitoa

Suomalaisista aikuisista 11 %:lla on heikko lukutaito. Selkokielen tarpeessa arvellaan olevan jopa 750 000 henkilöä, eli 14 % suomalaisista. Heikko lukutaito voi vaikeuttaa työllistymistä, urakehitystä ja elinikäistä oppimista. Ilman lukevia aikuisia ei ole myöskään lukevia lapsia. Suomesta puuttuu selkeä nimetty taho, joka auttaisi aikuista ihmistä parantamaan heikkoa luku- ja tekstitaitoaan. Lukutaito-ongelmiin tulee tarjota tukea edesauttamalla kirjastojen, oppilaitosten ja järjestöjen tekemää työtä aikuisten lukutaidon parantamiseksi.