Etusivu > Uutiset >

Oma äidinkieli on ulkosuomalaisten lasten tärkein kieli

Oma äidinkieli on ulkosuomalaisten lasten tärkein kieli

Ulkomailla asuvien suomalaisten lukutaito vahvistuu lukemalla omalla äidinkielellä. Lukukeskus innostaa nyt lapsia ja nuoria lukemaan yhteistyössä Nato-komennusten myötä Belgiaan muuttaneiden suomalaisperheiden kanssa.

Jokaisen lapsen oikeus on saada tarttua kirjaan omilla kotikielillään. Äidinkieli on erityisen tärkeä kieli kokemusten kertomisessa ja identiteetin rakentamisessa, ja hyvä äidinkielen lukutaito tutkitusti siirtyy taidoiksi myös muihin arjen kieliin. Kun vanhempi lukee lapselle omalla kielellä, lapsen ja vanhemman yhteys vahvistuu ja lapsen sanavarasto kasvaa.

Ulkomaille muuttava lapsi oppii uuden kielen nopeasti. Yhtä nopeasti suomen kielen taito taantuu, jos sitä ei opiskella ja käytetä monipuolisesti.

Suomenkielisten kirjojen osasto syntyy vapaaehtoisvoimin

Lukukeskus on lahjoittanut Belgian Monsissa sijaitsevan Supreme Headquarters Allied Powers Europen (SHAPE) International Library -kirjaston tulevalle suomalaiselle osastolle innostavaa materiaalia ja kirjapaketin. Lahjoitus auttaa alkuun osaston perustamisessa.

Suomen Nato-jäsenyyden ja kasvavan suomalaisyhteisön myötä paikalliset suomalaiset vapaaehtoiset ovat halunneet tehdä kirjaston kanssa yhteistyötä ulkosuomalaisten hyväksi. Nina Rautio on yksi SHAPE International Library -kirjaston suomalaisen osaston takana olevista vapaaehtoisista.

“Tavoitteena on edesauttaa ja ylläpitää ulkosuomalaisten lasten ja nuorten äidinkieltä ja lukutaitoa perheen ulkomaankomennuksen aikana. Kirjallisuuden lisäksi haluamme tulevaisuudessa tarjota myös muuta oheistoimintaa kuten kirjavinkkausta, lautapelitapahtumia sekä pienemmille lapsille satuhetkiä. Suomenkielisten kirjojen hankinnassa on ollut suurena apuna Lukukeskus, joka lahjoitti meille kirjoja ja muuta materiaalia”, Rautio kertoo.

“Kansainvälisessä joukossa puhekieli on useimmiten jokin muu kuin oma äidinkieli. On mukavaa saada uppoutua kirjojen maailmaan omalla äidinkielellä jokapäiväisen vieraskielisen viestinnän jälkeen”, hän lisää.

SHAPE:ssa työskentelevien suomalaisperheiden kouluikäiset lapset opiskelevat ja käyvät koulua Monsin tai suur-Brysselin alueen kouluissa, joiden opetuskielinä on englanti, ranska tai flaami. Osalla koululaisista on mahdollisuus suomenkielenopetukseen kouluissaan muutamana viikkotuntina, mutta kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole.

“Alle kouluikäisille lapsille suomenkielistä toimintaa ei juurikaan ole ollut tarjolla. Haluamme tarjota heille kirjoja, tapahtumia ja yhteisöllisyyttä, jotka tukevat äidinkielen kehitystä ennen varsinaista omaa lukutaitoa”, Nina Rautio sanoo.

Lukeminen auttaa ylläpitämään omaa äidinkieltä

Pelkkä suomen puhuminen kotona ei riitä ylläpitämään omaa äidinkieltä. Jo pienille lapsille kannattaa lukea paljon kirjoja, koska kirjojen kieli on arkipuhetta rikkaampaa. Ääneen lukeminen myös tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta. Perheissä, joissa luetaan paljon kirjoja, keskustellaan runsaammin. Hyvä äidinkielen taito auttaa kaikessa oppimisessa.

”Ehkä merkittävin tekijä ulkomailla asuvan, kouluikään tulevan lapsen suomen kielen kehittymisen kannalta on, opitaanko sillä lukemaan ja kirjoittamaan. Lukutaito suojelee kotikieltä nopealta eroosiolta koulun alettua. Lukutaito voi laukaista myös kielitaidon kehityksen positiivisen kehän: Lukeminen laajentaa sanavarastoa, mikä helpottaa lukemista. Mitä enemmän lapsi lukee, sitä enemmän sanavarasto laajenee”, kertoo Etäkoulu Kulkurin koulunjohtaja Tuija Tammelander.

Lukukeskuksen Lue lapselle -sivustolla on jaossa paljon materiaalia ja sisältöjä lapsen lukutaidon tukemiseen omalla äidinkielellä. Sivustolle on koottu tutkimustietoa lukemisen vaikutuksista, materiaaleja vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä kirjavinkkejä eri-ikäisille yhteisiin lukuhetkiin. Lukuharrastukseen panostaminen on helppo ja hyvä keino tukea lapsen kasvua ja oppimista.

 

Ulkosuomalaiset ovat Suomen ulkopuolella asuvia Suomen kansalaisia tai suomalaista syntyperää olevia henkilöitä. Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300 000, ja joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa.

Etäkoulu Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja suomeksi – tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita. Kulkurilla on 45 vuoden kokemus ulkomailla asuvien lasten etäopetuksesta. Kulkuri on osa Kvs-säätiön toimintaa.

Lue lapselle on varhaislukemisen suurhanke, jonka tavoitteena on lisätä lukemista lapsiperheissä.