Lukemisen tukeminen vahvistaa koko kuntaa

Kunta- ja aluevaalit ovat arjen vaalit. Kunnissa tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan asukkaiden elämään muun muassa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden kautta. Lukukeskuksen vaaliteemojen tavoitteena on tukea kaikenikäisten lukutaitoa ja lukuharrastusta. Ne linkittyvät myös jäsenjärjestöjemme ja laajemman lukutaitoverkoston toimijoiden vaaliteemoihin ja -sisältöihin.

1. Jokaisella lapselle on oikeus omiin kirjoihin – ja koulukirjoihin!

Suomi on kansainvälisesti vertailtuna yhä lukutaidon kärkimaita, mutta lukutaidon kehityksessä näkyy selvää laskua. Heikosti lukevien lasten osuus on kaksinkertaistunut 10 vuodessa ja erittäin heikosti lukevien tuplaantunut viimeisten 5 vuoden aikana.

Lasten lukutaidon laskua selittävät sekä asenteet lukemista kohtaan että edellytykset lukea ja kiinnostua kirjoista. Myös oppimisympäristö selittää lukutaidon eroja.

Päivittäin lukemista harrastavat oppilaat saavat perustaitoihinsa yli vuoden etumatkan verrattuna niihin, jotka lukevat harvemmin kuin kerran viikossa. Lukemisen tulisikin olla säännöllinen ja pitkäjänteinen osa arkea. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kaikenikäisille lapsille riittävästi aikaa ja rauhaa lukea koko alakoulun ajan sekä koulussa että etenkin kotona.

Lukurauhan lisäksi lapsella tulisi olla saatavilla monipuolista luettavaa. Omia kirjoja omistavat lapset pitävät lukemisesta muita enemmän, ja näiden lasten kiinnostus lukemiseen ja luottamus omaan lukutaitoon lisääntyy. Kirjojen runsas määrä lapsuudessa vaikuttaa myönteisesti vielä aikuisenakin lukutaitoihin, matemaattisiin taitoihin ja teknologiaosaamiseen myöhemmin hankitusta koulutuksesta riippumatta. Painetulla kirjalla on siis yhä tärkeä rooli lasten lukutaidon vahvistamisessa ja tulisikin varmistaa, että kaikilla lapsilla on pääsy monipuolisen kirjallisuuden äärelle, niin vapaa-ajalla kuin koulussakin.

Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan suomalainen peruskoululainen saa vuodessa oppimateriaaleja keskimäärin 143 eurolla. Oppimateriaalit ovat opetuksen kokonaiskustannuksista vain alle 2 %. Oppikirjoista karsimalla ei siis synny merkittäviä säästöjä. Sen sijaan lasten ja nuorten heikkenevä lukutaito ja siitä seuraava osaamisen lasku aiheuttaa pitkällä aikavälillä kunnalle lisää kuluja. Laadukkaat oppimateriaalit, saavutettava koulukirjasto ja houkutteleva lähikirjasto muodostavat yhdessä lukevan ympäristön lapsen ja nuoren lukutaidon tueksi.

2. Jokaisella kuntalaisella on oikeus laadukkaisiin kirjastopalveluihin

Kirjasto on Suomen käytetyin kulttuuripalvelu. Kirjastojen työ lukemaan innostamisessa on tärkeää kaikissa ikä- ja kulttuuriryhmissä. Kirjasto edistää lukemiskulttuuria ja tiedon yhdenvertaista saatavuutta, kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja tukee aktiivista kansalaisuutta.

Kirjastokäynnit tukevat kaiken ikäisten lukemista. Lapselle kirjastopalveluiden aktiivinen käyttö tarjoaa ympäristön, jossa kannustetaan tarttumaan kirjaan ja annetaan mahdollisuus kirjan lukemiseen. Kirjastoa käyttävistä lapsista kasvaa yleensä kirjastoa käyttäviä aikuisia. Vuonna 2023 suomalaiset tekivät kirjastoissa yhteensä 83 miljoonaa lainaa; viimeksi kirjoja on lainattu yhtä paljon vuonna 2009. Lasten kauno- ja tietokirjallisuutta lainattiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, koko maassa yhteensä lähes 36 miljoonaa kertaa.

Kirjaston henkilökunnan määrä ja osaaminen vaikuttavat suoraan siihen, miten kunnan kirjasto pystyy hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä. Kaikissa kirjastoissa ei ole riittävästi kirjastoammatillista henkilökuntaa. Vuonna 2020 palvelutavoitteeseen ylsi vain 36 % Suomen kirjastoista, mikä kertoo suoraan, että kirjastolaissa määriteltyihin tehtäviin ei ole riittävästi tekijöitä. Kirjastohenkilöstön määrä on vähentynyt kaikissa maakunnissa suhteessa asukaslukuun.

Noin 95 prosenttia kirjastojen työntekijöistä kokee, että kuntapäättäjät eivät saa riittävästi ja oikeanlaista tietoa kirjaston toiminnasta ja kirjastoammattilaisten työtehtävistä. Kirjastoja koskevan päätöksenteon pohjaksi tarvitaan lisää tiedolla johtamista, tutkimuksia ja selvityksiä.

Kirjastojen yhteiskunnallinen rooli vahvistuu entisestään tulevaisuudessa, ja kirjastot ovat mukana takaamassa tiedon huoltovarmuutta. Laadukkaat, maksuttomat ja saavutettavat kirjastopalvelut ja ammattitaitoisen henkilöstön läsnäolo ja osaaminen vahvistavat omalta osaltaan kuntalaisten henkistä kriisinkestävyyttä ja turvallista arkea.

3. Jokaisella kuntalaisella on oikeus kulttuurielämyksiin

Kulttuurielämykset luovat hyvinvointia, tarjoavat yhteisöllisyyden kokemuksia ja vahvistavat kuntalaisten resilienssiä. Kulttuuriharrastuksista rakkaimpia suomalaisille on lukeminen; 82 % suomalaisista lukee kirjoja tai kuuntelee äänikirjoja joko erittäin mielellään tai melko mielellään.

Kirjallisuustapahtumat ja kirjailijavierailut tutkitusti lisäävät osallistujien lukuintoa ja kiinnostusta kirjoihin. Kuitenkin monissa kunnissa kirjallisuustapahtumien järjestäminen on toimijoille mahdotonta. Lukukeskuksen kyselyssä kirjastoista 48 %:lla oli viimeisen kolmen vuoden aikana ollut korkeintaan yksi kirjailijavierailu. Joissain kirjastoissa edellisestä kirjailijavierailusta oli kulunut jopa 10 vuotta. Kirjallisuustapahtumien järjestäminen on ollut monen kirjaston tapahtumabudjetin ulottumattomissa.

Kirjastot toivoivat, että kirjallisuuden arvoa pystyttäisiin pitämään esillä samalla tavoin kuin muitakin kulttuurin osa-alueita kunnassa. Kirjallisuustapahtumat tukevat myös kirjaston muuta toimintaa. Kirjailijavierailu tuo kirjastoon sellaistakin asiakaskuntaa, joka ei muuten välttämättä käy kirjastossa tai lainaa kirjoja.

“Kirjallisuustapahtumalla tuetaan henkistä, yhteisesti jaettavissa olevaa hyvinvointia, joka on ihmisille yhtä tarpeellista kuin vaikkapa liikuntaharrastus,” todetaan erään kirjaston vastauksessa Lukukeskuksen kyselyyn.

Kulttuuri ja taide ylipäänsä on kunnalle ja kaupungille tehokas vetovoimatekijä. Taide tuottaa kuntaan kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista lisäarvoa, joka houkuttelee niin matkailijoita kuin paikallisia.

Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa 2.4.–8.4.2025.

Alue- ja kuntavaalien varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 13.4.2025.

Lähteet: 10 faktaa lukemisesta 2024, Lukukeskuksen 100 kirjastoa – tuhansia kohtaamisia -hankkeen selvitys, Suomen Kustannusyhdistys, OAJ, Kuntaliitto, KULTA ry, Sanasto, Suomen Kirjailijaliitto, Kuntien kulttuuritoiminnan yhteyspiste.