Lukukeskus ja Goethe-instituutti järjestivät seminaarin Kännykkäpelejä vai ääneen lukemista Goethe-instituutin tiloissa 24.1.2018.

Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís ja projektipäällikkö Emmi Jäkkö olivat seminaarissa esittelemässä Lue lapselle –hanketta. Lukukeskuksen hankkeessa tavoitteena on jakaa neuvolatarkastuksissa tietoa lapselle lukemisen ja kielellisen vuorovaikutuksen tärkeydestä kaikille vauvaperheiden vanhemmille. Tarkoituksena on saada aikaan yhtenäinen käytäntö, joka pysyisi myös tuleville sukupolville.

– Lapselle ääneen lukeminen on ainoa tehokkaaksi todettu keino kasvattaa lukijoita ja vaikuttaa lukutottumuksiin ja lukemisharrastukseen tulevaisuudessa, Ilmi Villacís totesi.

Saksan keskeisimmän lukutaitojärjestön Stiftung Lesenin tutkimuspäällikkö Dr. Simone C. Ehmig: ”lukemista ei voi aloittaa liian aikaisin”

Dr. Simone C. Ehmig esitteli tutkimusta, jonka mukaan Euroopassa 73 miljoonaalla aikuisella on huonot tai puutteelliset luku- tai kirjoitustaidot. Lukutaidon kehittäminen kannattaa aloittaa jo vauvasta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Tähän keinona on ääneen lukeminen. Jo 15 minuuttia ääneen lukemista päivässä riittää.

Vanhempien koulutustaso periytyy helposti, mutta lukeminen on hyvä tapa murtaa sosioekonomisia rajoja. Lapset, joille on luettu ääneen, saavat parempia arvosanoja kouluaineissa. He myös kertovat useammin, että lukeminen on hauskaa ja lukevat kirjan kerran viikossa tai useammin. Ehmig selitti, että ääneen lukeminen tekee lukemisen tutuksi lapselle. Erityisesti poikien lukuinnostuksessa näkyy selvä ero niiden välillä, joille on luettu ja niiden joille ei. Lisäksi lapsille, joille on luettu, on kehittynyt suurempi empatiakyky. Tarinoita kuuntelemalla he saavat roolimalleja sekä oppivat ihmisten luonteesta ja käytöksestä.

Ehming muistutti, että ääneen lukeminen ei ole vain hiljaa kuuntelemista, kun toinen lukee, vaan perheessä se tarkoittaa ajatusten vaihtoa. Lukemisesta on hyötyä myös vanhemmille, sille se tuo kokemuksen yhdessäolosta. Ääneen lukukokemuksen voi antaa myös perheen ulkopuolella esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa.

Ehmig painotti, ettei lukemista voi aloitta liian aikaisin ja ääneen lukuhetket kannattaa säilyttää arjessa, silloinkin kun lapsi osaa itse lukea. Muuten lapsi voi turhautua, sillä hän on tottunut kuulemaan melko monimutkaisia tekstejä, mutta opetellessaan lukemaan lapsi joutuu aloittamaan yksinkertaisista teksteistä. Lukemista kannattaa jatkaa lapselle niin pitkään kuin haluaa. Hyvä keino kannustaa lukemiseen, on esimerkiksi antaa vanhemmille lapsen synnyttyä kirjalahja.

Lukemiseen tuo haasteensa digitalisoituminen, mutta toisaalta se antaa myös mahdollisuuksia. Seminaarissa pohdittiin äänikirjojen asemaa. Äänikirjat eivät korvaa lukemista ja ääneen lukemista, mutta ne voivat houkutella lukemaan. Digitaalisia laitteita voidaan käyttää muutenkin hyväksi lukemisessa. Stiftung Lesenillä on esimerkiksi nettisivut, jotka tarjoavat vanhemmille joka viikko uutta luettavaa. On myös olemassa erilaisia sovelluksia, jotka tukevat lukemista.

Lataa Ehmigin esitys ääneen lukemisesta (englanniksi, PPT)

Jyväskylän yliopiston professori Marja-Kristiina Lerkkanen puhui varhaislapsuuden lukuhetketkistä osana lukuvalmiuksien kehitystä

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen painotti, että lukemisessa etenkin pojille isän malli on tärkeä. Tutkimuksessa reilu 30 prosenttia äideistä luki 2–3-vuotiaille lapsille ja isistä 25 prosenttia. Usein isät eivät lue, koska kokevat lastenkirjat epäkiinnostaviksi.

Lerkkanen sanoi, että on tärkeää, että lapsi oppii näkemään eron kirjoitetun ja puhutun välillä. Esimerkiksi kuvakirjoja lukiessa on huomattu, että lapsen katse kiinnittyy tekstiin ainoastaan silloin kun äiti osoittaa tekstiä.

80 prosentille lapsista pitää opettaa strategia, joilla he saavat teksteistä selvää. Lerkkanen sanoi, että ääneen lukuhetkissä voidaan harjoitella samoja strategioita, joita lapset tarvitsevat yrittäessään itse ymmärtää tekstejä.

Ääneen lukeminen on haastavaa silloin kuin vanhemmalle itselleen lukeminen on vaikeaa ja tunnekokemukset lukemisesta ovat negatiivisia. Toinen haaste on vanhempien aikapula. Seminaarissa todettiin, että myös päiväkodeissa kiire vaikuttaa audiomateriaalien yleistymiseen.

Lerkkasella oli kolme neuvoa: Lue lapselle, lue lapsen kanssa ja kuuntele, kun lapsi lukee.

– Sellaiset tekstit ovat hyviä, jotka haastavat lapsen ajattelua, hän sanoi. On myös tärkeää valita sellaisia tekstejä, joista aikuinen itse nauttii.

Lue lapselle –hankkeen materiaalit

Lue lapselle –hankkeeseen on tuotettu nettisivut ja lukumitta, josta löytyy uutta tietoa lapsen lukutottumuksista aina lapsen kasvaessa. Suunnitteilla on myös kirja, joka tukee lapselle lukemista. Lue lapselle-sivut sisältävät kirjavinkkejä eri ikäisille ja lorupankin. Ammattilaisia varten on suunniteltu oma opas, johon on koottu tiiviisti faktoja ja argumentteja lukukasvatuksen puolesta.

”Lukeminen on ihanaa perheen yhteistä aikaa ja siitä muistuttaminen on meidän tärkein tehtävämme” – Emmi Jäkkö