”Mun mielestä on tärkeää, että nuoret saa äänensä kuuluviin ja saa kertoa omaa juttuaan.”

Amanda

Amanda törmäsi ensimmäisen kerran lavarunouteen vuonna 2018 Stidilässä nuorten open mic -tilaisuudessa. Tilaisuus tuntui kivalta, paikalla oli paljon erilaisia ihmisiä ja esiintymistyylejä ja tämä herätti innostuksen.

Lavarunouden harrastaminen on tuonut Amandalle rohkeutta, ystäviä ja tuttuja sekä yleisesti ottaen kivaa sisältöä elämään, omien juttujen löytämistä. Amanda on rohkaistunut kirjoittamaan ja nuorten open micit ovat yhteisöllisiä tapahtumia, jonne on mielekästä mennä.

Amanda: ”Runoja mä oon kirjottanu siitä asti, kun opin tyyliin kirjottamaan, ja joskus 11-12 vuotiaana huomasin, että näähän ois helppo laittaa riimeiksi. Siitä se sitten lähti.

Musiikin puolelta kiinnostaa erityisesti rap, ja kotimaisista artisteista eniten Mikael Gabriel. ”

Miksi lavarunous on tärkeää?

Amanda: ”Mun mielestä on tärkeää, että nuoret saa äänensä kuuluviin ja saa kertoa omaa juttuaan. Saa viestitettyä tunteitaan ulospäin hyvällä tavalla.”

Missä lavarunoutta voi oppia, tai miten?

Amandan mielestä kotona, nuorten open mic -illoissa sekä yksinkertaisesti harjoittelemalla. Hän ei ole ottanut suoraan vaikutteita muilta tai katsonut Youtube-videoita, vaan koittanut kehittää omaa ääntä ja omaa persoonaa. Toki esim. vaatetuksessa tai uskottavuuden rakentamisessa voi katsoa mallia muilta. Enemmän hän keskittyy omaan tekemiseensä ja luottaa siihen, että tekee itse oikeita asioita.

Vuoden harrastamisen aikana Amanda on osallistunut moniin tapahtumiin (esim. Kolo-kahvila, Arabianranta, Lava-klubi, Vuotalo). Yleisöä on ollut vaihtelevasti, mutta tilaisuudet ovat olleet enimmäkseen intiimejä ja paikalla muutamia kymmeniä ihmisiä. Esiintymisistä on jäänyt olo että ”jes, mä onnistuin taas, tää meni hyvin, tavallaan se oma työ palkitaan siinä.”

Millaisia asioita haluaa tuoda teksteissään esille?

Amanda: Pyrin kirjoittamaan omista kokemuksista, asioista, joita on tapahtunut tai tapahtuu, kuten mielenterveysongelmia, synkkiäkin asioita, joihin muut voivat samaistua. Asioita, joista ei hirveästi puhuta, asioita, joista vaietaan.

Millaista palautetta on saanut?

Amanda: ”Jotkut on tullu sanomaan et wow, 13-vuotias ja kirjoittaa jo tollasta, toki se on kiva palaute. On kehuttu kypsistä teksteistä. Paljon positiivista palautetta.”

Amandaa on pyydetty tilaisuuksiin esiintymisten jälkeen ja häntä haastateltiin Demi-lehteen, eli jonkin verran on tullut julkisuutta. Amanda kertoo tekemisistään myös Instagram-tilinsä kautta ja Soundcloudissa on julkaistu ensimmäiset biisit.

Onnistunut lavaruno on Amandan mielestä sellainen, jota yleisö jaksaa kuunnella. ”On aina plussaa, jos joku vähän liikuttuu tai saa siitä jotain itelleen. Ja että itelle jää hyvä fiilis siitä.” Muiden teksteissä Amandaa kiinnostavat suorat, ”melkein brutaalit” ja omakohtaiset aiheet.

Entä miten lavarunoilijan uskottavuus syntyy?

Amanda:” Se, ettei yritä liikaa. On vaan oma itsensä. Hyvä ryhti, ja hymyilläkin voi, mutta kaikista uskottavinta on vaan olla oma itsensä.”

Amanda on samaa mieltä, että tämä voi olla vaikeaa monille nuorille. Aluksi hänkin mietti, mitä muut ajattelevat teksteistä, mutta rohkeus on kasvanut tekemisen ja esiintymisen myötä. Amanda esiintyy yleensä kaverinsa Karoliinan eli ”tuplaajan” kanssa, mutta tekstit ovat hänen omiaan.

Amandalla ei ole tiettyä esikuvaa lavarunoudessa, hän sanoo olevansa kaikkiruokainen ja pitää monista runoilijoista. Lavarunopiirit ovat kasvaneet paljon lyhyessä ajassa hänen mielestään etenkin 13-20 -vuotiaiden keskuudessa. Amanda lukee säännöllisesti, myös ruotsinkielistä kirjallisuutta.

Voiko lavarunolla muuttaa maailmaa?

Amanda: ”Voi, jos teksteissä nostaa kissan pöydälle. Asiat voivat muuttua, jos sanottavan saa esiin. ”

Tulevaisuudessa Amandaa kiinnostaa joko musiikkilukio tai lähihoitajalinja. Toisaalta hän haluaisi pitää lavarunouden pelkkänä harrastuksena ja hankkia ammatin, jolla varmistaa toimeentulo.

Lataa kaikki haastattelut (pdf)

Lue seuraava artikkeli 

Lue koko raportti