Kun opimme lukemaan ja kirjoittamaan, opimme uuden tavan kommunikoida, saada ja jakaa tietoa, ideoita ja tarinoita. Lukemisen avulla pääsemme osaksi muiden kokemaa ja sanoiksi pukemaa maailmaa.

Kirjoitetun kielen avulla ajatuksemme leviävät tehokkaasti, erityisesti internetin aikakaudella. Lukemisessa, kuten kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa tarvitaan kuitenkin kriittistä arviointikykyä, koska kaikki saamamme tieto ei ole totuuden tai etujemme mukaista.

Näin on ollut varmasti aina, mutta kriittisestä lukutaidosta on tullut yhä tärkeämpi kansalaistaito samalla, kun virheellisen ja väärän tiedon leviämisestä on tullut yksi nyky-yhteiskunnan suurimmista ongelmista. Jos luotamme virheelliseen tai väärään tietoon tehdessämme esimerkiksi terveyteemme tai talouteemme liittyviä päätöksiä, seuraukset voivat olla kauaskantoisia.

Jo lapset ja nuoret tarvitsevat kriittistä lukutaitoa

Koska internet tarjoaa väylän tiedon vapaalle ja tehokkaalle välittämiselle, jo lapsilta ja nuorilta vaaditaan sujuvan ja ymmärtävän lukemisen lisäksi kriittistä lukutaitoa. Tätä vaadetta lisää se, että erilaisten internet-palveluiden algoritmit valikoivat millaista tietoa käyttäjille annetaan. Lapset ja nuoret, kuten kaikki muutkin, voivat tietämättään tulla osaksi virheellisen tiedon kuplaa.

Lapsia onkin opetettava paitsi lukemaan, myös arvioimaan erilaisia tekstejä, kuvia ja muita materiaaleja kriittisesti. Miten voimme tukea lasten kriittisen lukutaidon kehitystä mahdollisimman hyvin? Tässä työssä kouluilla on tärkeä rooli, mutta myös perheiden ja esimerkiksi kirjastojen tuki on tarpeen. CRITICAL-hankkeemme selvittää tätä kysymystä erityisesti kotiympäristön näkökulmasta.

Kehitys kohti kriittistä lukutaitoa alkaa varhaislapsuudessa

Vaikka peruslukutaidon ja luetun ymmärtämisen kehityksestä on lukuisia tutkimuksia, kriittisen lukutaidon kehityksestä sitä on vielä vähän. Peruslukutaito on kuitenkin kriittisen lukutaidon välttämätön edellytys.

Lukemaan oppiminen alkaa koodista, siis kirjaimista, jolla voimme muuttaa puheen kirjoitukseksi. Aluksi tämän koodin käyttö on vaivalloista, mutta harjoittelun myötä lukeminen muuttuu nopeaksi ja automaattiseksi. Lopulta suurin osa meistä sanan nähdessään lukee sen millisekunneissa täysin automaattisesti pystymättä edes estämään tätä prosessia ilman suurta vaivaa.

Kun lukemisesta tulee automaattista ja riittävän nopeaa, pystymme myös ymmärtämään mitä luemme. Jos lukeminen on hyvin vaikeaa tai kun lukeminen on vasta alussa, joudumme keskittymään kovasti kirjainten muuttamiseen äänteiksi ja sanoiksi, emmekä pysty ajattelemaan tehokkaasti tekstin merkitystä tai tarkoitusta. Noin 5–10 prosentilla suomalaisista on vaikeuksia lukusujuvuuden kehityksessä, mikä voi tarkoittaa vaikeuksia myös kriittisessä lukutaidossa.

Lukemisen tavoitteena on ymmärtää tekstin viesti. Me ihmiset olemme virittyneet jo syntyessämme kommunikaatioon, jota myös lukeminen ja kirjoittaminen pohjimmiltaan ovat – kunhan koodinpurku automatisoituu riittävästi. Tekstin ymmärtämisen valmiudet alkavatkin kehittyä jo vuosia ennen lukemaan oppimista, kokemusten ja puhutun kielen kautta.

Tekstit eivät kuitenkaan avaudu kaikille täsmälleen samalla tavoin. Jokainen värittää lukemansa oman kokemusmaailmansa avulla. Lisäksi tutusta aiheesta kertovat tekstit on helpompi ymmärtää. Aiemmat tiedot ja kokemukset aiheesta ja kielellinen ymmärrys ovatkin luetun ymmärtämisen tärkeä edellytys.

Jotta voi kriittisesti arvioida tekstejä, pitää yhdistellä monenlaista tietoa tekstin eri osista, kuvista ja siitä tilanteesta, missä tai mitä varten teksti on kirjoitettu. Pitää arvioida paitsi tekstin sisältöä, myös sitä miksi teksti on kirjoitettu, mikä sen tavoite on, sekä onko lähde luotettava. Tässä vaativassa tehtävässä tarvitaan paitsi monia tietoja ja taitoja, myös uskallusta epäillä.

Kotiympäristön merkitys kriittisen lukutaidon kehityksessä

Kotiympäristö on keskeinen oppimisen ympäristö lapsille. Tiedetään, että lapsen lukumotivaatiota ja kielellisen taitojen kehitystä voidaan tukea varhaisella vuorovaikutuksella ja kirjojen lukemisella yhdessä lapsen kanssa sekä yhteisellä leikillä. Voimme olettaa, että kotiympäristö luo vahvan perustan myös kriittisen lukutaidon kehitykselle.

Perheillä voi olla monenlaisia kriittisen lukutaidon kehittymistä tukevia voimavaroja ja käytänteitä. Merkitystä voi olla esimerkiksi vanhempien omilla taidoilla tai lasten kanssa käytävillä keskusteluilla. Kirjojen lukemisen lisäksi kriittisen lukutaidon kehittymiseksi voivat olla tärkeitä esimerkiksi kotona käytävät keskustelut siitä miksi tekstit on kirjoitettu, missä tekstit on julkaistu, kuka tekstin on kirjoittanut tai millaisia erilaisia näkökulmia tekstien väitteisiin voitaisiin ottaa. CRITICAL-hankkeessa pyrimme tunnistamaan kriittistä lukutaitoa tukevia tekijöitä, jotta myös perheissä voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla lasten kriittisen lukemisen kehitystä.

Minna Torppa
Apulaisprofessori, Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
minna.p.torppa@jyu.fi
CRITICAL hankkeen varajohtaja, Jyväskylän yliopiston osahankkeen johtaja

Lisätietoa:
CRITICAL- Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen lukemisen tukemiseen internetin aikakaudella -hanke on osa Strategisen neuvoston rahoittamaa LITERACY-ohjelmaa