Nuorten kirjoituskilpailu vie voittajan olympialaisiin

Suomen Olympiakomitea, Lukukeskus, Sanoma Media Finland ja mainostoimisto Folk Finland käynnistävät Runomaajoukkue-kilpailun. 26.3.2024 alkava liikunta-aiheinen runokilpailu kannustaa nuoret kirjoittamaan ja runoilemaan. Se on suunnattu kaikille maamme 7.–9.-luokkalaisille ja runot voivat olla joko suomen- tai ruotsinkielisiä. Nuorilla runotaitajilla on huhtikuun loppuun asti aikaa hioa teoksensa valmiiksi. Kilpailun voittaja julkistetaan toukokuun lopussa, ja hän saa palkinnoksi kahden hengen matkan Pariisin olympialaisiin elokuussa. Lue lisää Runomaajoukkue-kilpailun verkkosivustolta.

Voittorunolla Pariisin olympialaisiin elokuussa

”Urheilu yhdistää ja kiinnostaa laajasti suomalaisia ikäryhmästä riippumatta. Suuren huomioarvon avulla voimme ratkoa myös suuria yhteiskunnallisia ongelmia kuten lukutaidon heikkenemistä. Runous on sanataidetta, jossa mitataan luovuutta ja sanojen ilmaisuvoimaa. Urheilu on puolestaan universaalia kehon kieltä, jossa onnistumista mitataan metreissä ja sekunneissa. On kiehtovaa kuulla kilpailurunojen kautta, miten nuoret sanoittavat kokemaansa tai näkemäänsä liikuntaa ja urheilua. Odotamme mielenkiinnolla kilpailun satoa, ja toivotamme voittajan lämpimästi tervetulleeksi Pariisin olympialaisiin”, Olympiakomitean liiketoimintajohtaja Mikko Selin sanoo.

Runomaajoukkue-kilpailun kultamitalisti palkitaan Olympiakomitean järjestämällä 2 hengen matkalla Pariisin olympialaisiin elokuussa 2024. Voittaja pääsee seuraamaan yleisurheilun finaali-iltaa ja naisten koripallon neljännesvälieriä. Muut mitalistit sekä pistesijoille 5–8 sijoittuneet kisailijat palkitaan tuotepalkinnoilla.

Runomaajoukkue-kilpailussa tyyli on vapaa — tekoäly ei toivottavasti osallistu

”Englannin kieli jyrää kaikkialla ja siihen suhtaudutaan ihaillen. Joka muuta uskaltaa väittää, kuuluu menneisyyteen. Ärsytyksen voimasta ja urheilufaniudesta tämä idea on varmasti päähän pälkähtänyt. Tuntuu erityiseltä olla kannustamassa nuoria kirjoittamaan runoja. Kun runouden ja huippu-urheilun välille löytyy yhdistävä tekijä, joka on totta ja jolla on juuret historiassa, tuntuu liitto täydelliseltä”, Runomaajoukkue-kilpailun ideoija ja mainostoimisto Folkin copywriter Sami Korjus toteaa.

Kilpailu on avoin kaikille 7.–9.-luokkalaisille. Osallistujat voivat valita vapaasti runonsa aiheen, joka liittyy tavalla tai toisella liikuntaan. Runon tyylilaji on vapaa, se voi olla esimerkiksi lyriikkaa, haikua, balladia tai vaikka räp-sanoitus, kunhan runon ensisijainen kieli on suomi tai ruotsi. Vain tekstimuotoiset runot voivat osallistua.

”Lasten ja nuorten hyvä lukutaito on koko yhteiskunnan etu ja riittävä lukutaito takaa, että nuorilla on edellytykset selviytyä arjessa, kertoa ajatuksistaan ja toteuttaa unelmiaan. Lukeminen ja lukutaito ovat puolustajansa ansainneet sillä jokainen meistä voi olla lukemisen lähettiläs. Toivomme kilpailun rohkaisevan nuoria ilmaisemaan itseään runouden kautta ja samalla kehittämään heidän kielitaitoaan. Runous voi avata ovia uusiin maailmoihin ja herättää mielikuvituksen eri tavalla kuin mikään muu. Koska kilpailuruno voi olla tyylilajiltaan mitä tahansa ja kieleltään suomi tai ruotsi, tarjoaa se osallistujalle mahdollisuuden monipuoliselle kirjoittamiselle ja itseilmaisulle. Ja vaikka tekoäly on keksitty, luotamme oman mielikuvituksen voimaan”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö sanoo.

Tuomaristossa riimihenkeä ja kovaa kuntoa

Runomaajoukkue-kilpailun tuomariston jäsenissä yhdistyvät luovuus, taito, ennakkoluulottomuus, kokemus ja kova kunto. Tuomaristoon kuuluvat lastenkirjaa parhaillaan kirjoittava näyttelijä Minka Kuustonen, Pariisin olympiajoukkueeseen jo valittu kilpakävelijä Aku Partanen ja Suomen ennätystä hallinnoiva korkeushyppääjä Ella Junnila.

”Lukeminen on kulkenut mukanani läpi elämän. Se on ruokkinut mielikuvitustani, jotta luovuus on voinut syntyä eri muodoissa uudelleen esimerkiksi kirjoituksissa ja rooleissa. Luku- ja kirjoitustaito ovat sivistyksen avaimia! Tämä projekti on ylistys runoudelle ja palauttaa taiteen takaisin olympialaisiin! Kunnia olla mukana”, Minka Kuustonen kertoo.

”Luin ensimmäisen kirjani vasta 15-vuotiaana, mutta jäin silloin koukkuun lukemiseen heti. Olen lukijana kaikkiruokainen, mutta erityisesti mieleeni ovat elämäkerrat ja taideaiheiset kirjat”, Aku Partanen kertoo.

”Olen intohimoinen tarinoiden lukija, enkä ole antanut lukihäiriön määrittää minua lukijana”, Ella Junnila sanoo.

Runomaajoukkue-kilpailun artistituomareina toimivat ANI, joka huomioitiin Vuoden POP Emma-ehdokkuudella sekä Aliisa Syrjä, joka oli ehdolla Vuoden Tulokas -kategoriassa Emma Gaalassa 2024. Lisäksi tuomaristoon kuuluvat vaikuttavalla lavarunoudellaan ihastuttanut runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi ja Helsingin Sanomien Lasten Uutisista tuttu Fanny Fröman.

Kilpailun aikataulu

26.3. Kilpailurunojen kirjoittaminen alkaa
30.4. Kilpailun osallistumisaika päättyy
1.–30.5. Tuomaristo kokoontuu
30.5. Voittajat julkistetaan
6.–8.8. Voittomatka Pariisin olympialaisiin

Suomi on runoilun hallitseva olympiavoittaja

Runonlausunta oli osa olympiakisojen ohjelmaa Tukholmasta 1912 aina Lontooseen 1948 saakka. Mitaleja jaettiin urheilun ohella arkkitehtuurissa, kuvanveistossa, maalaustaiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. Suomi on runoilun hallitseva olympiavoittaja. Aale Tynni voitti lyriikkasarjassa olympiakultaa runollaan Hellaan laakeri Lontoossa vuonna 1948. Kiitos Aalen, olemme yhä lajin hallitseva mestari.

Taidelajien mukaan ottaminen oli modernien olympialaisten isän, paroni Pierre de Coubertinin idea. Mitaleja jaettiin urheilun ohella arkkitehtuurissa, kuvanveistossa, maalaustaiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. Näitä kutsuttiin muusain viisiotteluksi. Kisatöiltä edellytettiin, että niitä ei ollut julkaistu aikaisemmin ja että ne olivat urheilun innoittamia.

Vuoden 1952 olympialaisissa Helsingin stadionilla olympiatulen sytyttivät juoksijalegendat Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen, mutta runojen ja muusain viisiottelun liekki ei tuolloin enää leimahtanutkaan. Taidekilpailujen loppu koitti Lontoon kisojen jälkeen vuonna 1949 kun Kansainvälinen olympiakomitea päätti poistaa taidekilpailut olympiaohjelmasta. Nyt 76 vuotta myöhemmin on aika lähettää runoilija olympialaisiin – ja edistää lasten ja nuorten lukutaitoa ja runouden harrastamista.