Monet erilaiset tavat lukea mahdollistavat lukuharrastuksen yhä useammalle, ja tekevät kirjallisuudesta saavutettavampaa. Sekä paperi että näytöt tarjoavat omanlaisiaan mahdollisuuksia luetun ymmärtämiseen ja tiedon omaksumiseen. Sähköiset lukemisen formaatit saattavat myös itsessään innostaa lukemaan ja tehdä lukemisesta saavutettavampaa.

Tämän päivän hybridilukemisen ympäristössä on tärkeää tunnistaa sekä paperin että digitaalisten alustojen hyötyjä eri tarkoituksiin ja eri ikäryhmille. Lukutaidon monipuolistuessa ja erilaisten tekstimaailmojen lisääntyessä tarvitsemme myös lisää tutkimusta eri formaatin merkityksestä lukemiselle ja lukutaidolle sekä eri lukutapojen vaikutuksesta lukuintoon.

Tutkimusten mukaan paperi säilyttää yhä paikkansa suosituimpana formaattina pitkien tekstien lukemiseen ja etenkin tietotekstien syventyvään lukemiseen. Pitkäjänteinen lukeminen on korvaamatonta keskittymiskyvyn, sanavaraston ja muistin kehittymisen kannalta. Digitaalisten formaattien suosio kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja tämän takia pidempien tekstien tuomista digivälineisiin tulisikin tukea ja kehittää edelleen. Pitkäjänteinen, syventävä lukeminen kehittää lukutaitoa, johon digitaalisissa ympäristöissä elintärkeä kriittinen lukutaito ja tiedon arviointi pohjaavat. Lukeminen on jatkuvaa, elinikäistä oppimista ja lukutaidon harjoittamista.

4 + 1 tapaa lukea:

1. Ääneen lukeminen yhdessä
2. Pitkäjänteinen lukeminen
3. Äänikirjan kuuntelu
4. Selkokirjat
+ Mikä on sinun tapasi lukea?

1. Ääneen lukeminen yhdessä

Ääneen lukeminen sopii kaiken ikäisille. Kirjan lukeminen toiselle on helppo ja mukava tapa nauttia kirjallisuudesta ja yhdessäolosta. Kaikkein eniten ääneen lukemisesta hyötyvät vauvat ja pienet lapset.

Vauvojen kielen ja lukutaidon kehitykselle ensimmäiset elinvuodet ovat merkittävimpiä. Siksi lukeminen kannattaa aloittaa heti vauvan synnyttyä. Pelkkä äänikirjojen kuuntelu ei tue vauvan kielenkehitystä. Vauva tarvitsee kielen oppimiseen aitoa vuorovaikutusta. Runojen ja riimien rytminen rakenne ja vanhemman äänen melodia tukevat vauvan kielellistä kehitystä.

Ääneen lukeminen kehittää vauvan ja pienen lapsen ongelmanratkaisutaitoja. Leikki-ikäiselle lapselle tarinat ja sadut tarjoavat turvallisen ympäristön tarkastella omia tunteita ja pelkoja. Varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat suuresti myöhempiin lukutottumuksiin, ja lapselle lukemisella on myös yhteys lapsen koulumyönteisyyteen.

Lapsi, jolle luetaan säännöllisesti, on tutkimusten mukaan oikeudenmukaisempi ja pärjää paremmin porukassa. Yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin, lähes yhtä ikävuotta vastaava vaikutus lapsen kielellisiin taitoihin.

Yhdessä lukemisesta on iloa koko perheelle: se tuo kokemuksen yhdessäolosta, luo vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille ja auttaa oppimaan lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteista. Päivittäinen iltasatuhetki on hyvä keino tuoda lukeminen osaksi arkea. Kirja on myös hyvä lahja lapselle, sillä esineen lisäksi samalla lahjoitetaan yhdessäoloa. Tutkimusten mukaan ääneen lukeminen hyödyttää lasta vielä 13. ikävuoteen asti, eikä siitä ole mitään haittaa myöhemminkään!

Lukukeskuksen Lue lapselle -hanke jakaa tietoa lukemisen tärkeydestä neuvoloiden kautta ja pyrkii tavoittamaan näin kaikki suomalaisperheet. Lukulahja lapselle -kirjakassin tavoitteena on taata tasavertaiset mahdollisuudet lukemiseen kaikissa perheissä. Tutustu hankkeeseen ja sen tuloksiin: luelapselle.fi

2. Pitkäjänteinen lukeminen

Lukutaidon kehittämiseksi tarvitaan pitkäjänteistä, syventyvää lukemista. Syvälukeminen aktivoi aivoja eri tavalla kuin lyhyiden tekstipätkien lukeminen. Paljon lukevilla aikuisilla tehdyt aivotutkimukset ovat osoittaneet, että laajat aivoalueet aktivoituvat erityisesti pitkää, tarinallista tekstiä luettaessa.

Pitkäjänteinen, syventyvä lukeminen kehittää peruslukutaitoa, johon myös digitaalisissa ympäristöissä elintärkeä kriittinen lukutaito ja tiedon arviointi pohjautuvat. Hyvä peruslukutaito sekä kirjoitustaito ovat avaintaitoja monessa tilanteessa niin arjessa, oppimisessa kuin työssäkin.

Mitä digitaalisemmassa yhteiskunnassa toimimme, sitä parempaa lukutaitoa meiltä edellytetään. Lukemisen ja kirjoittamisen tavat muuttuvat uusissa mediaympäristöissä, ja samalla niiden merkitys tulevaisuuden taitona kasvaa entisestään. Digitaaliset teknologiat tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia informaation tuottamiseen, saavutettavuuteen, tallentamiseen ja siirtämiseen.

Digitaalista ja paperisen kirjan lukemista ei tarvitse asettaa vastakkain: eri formaatit eivät niinkään korvaa vaan pikemminkin ruokkivat toisiaan. Olennaisempaa olisikin kiinnittää huomiota lukemisen tapaan ja sisältöön. Lukemiseen keskittymistäkin täytyy harjoitella, ja se onnistuu parhaiten lukemalla aidosti itseä kiinnostavaa tekstiä. Lukutaitokaan ei siirry sellaisenaan digitaaliseen formaattiin, vaan sähkökirjojen lukemiseen täytyy erikseen harjaantua.

Yhteiskunnassamme kirjoitetuilla teksteillä on erityisasema esimerkiksi koulutuksen, hallinnon, oikeustoimen ja terveydenhuollon aloilla. Tästä syystä kirjoitettujen tekstien hyvä luku- ja kirjoitustaito on yhteiskunnallisen osallisuuden edellytys, ja sen mahdollistaminen kaikille on yhteiskunnan keskeinen tehtävä. Lukutaito vaatii jatkuvaa, elinikäistä oppimista ja lukemisen harjoittamista.

Tilastojen mukaan lukeminen on edelleen yksi suomalaisten mieluisimpia ajanviettotapoja. Painettu kirja pitää pintansa suosituimpana lukemisen formaattina: Suomi lukee 2023 -tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta oli lukenut painettua kirjaa viimeisen kuukauden aikana.

Kirjailijavierailut lisäävät tutkitusti lukuintoa ja kiinnostusta kirjallisuuteen. Tutustu Lukukeskuksen kirjailijavierailupalveluun: kirjailijavierailut.lukukeskus.fi

3. Äänikirjan kuuntelu

Vuonna 2022 joka viides suomalainen kuunteli äänikirjoja. Äänikirjojen pariin on löytänyt myös moni sellainen, joka ei ole aiemmin harrastanut lukemista.

Kirjallisuuden hyötyjen näkökulmasta ei ole kovin suurta merkitystä, nauttiiko kirjoista lukien vai kuunnellen. Sekä kirjojen lukeminen että kuuntelu parantavat sanavarastoa ja keskittymiskykyä ja voivat myös rauhoittaa mieltä. Vauvoille ja pienille lapsille kannattaa kuitenkin edelleen lukea itse ääneen, sillä pelkkä vuorovaikutukseton äänikirjojen kuuntelu ei tue vauvan kielenkehitystä.

Kiireiseenkin elämäntyyliin sopivia äänikirjoja kulutetaan eri lailla kuin painettuja kirjoja. Niin sanottu multitaskaus voi vähentää äänikirjojen kuuntelun hyötyjä. Keskittymiskyky kärsii, jos kirjan kuuntelija esimerkiksi täyttää tiskikonetta, tekee ruokaa tai treenaa samaan aikaan. Jatkuva multitaskaus on aivoille raskasta, ja välillä olisikin hyvä keskittyä vain pelkkään kuunteluun.

Äänikirja voi houkutella kirjojen pariin myös sellaisia kuulijoita, joita perinteinen lukeminen ei innosta. Äänikirjan valitsemisen taustalla on usein tilannesidonnaisia syitä: moni kuuntelee kirjoja sellaisissa paikoissa, joissa lukeminen ei onnistu. Osa valitsee äänikirjan, koska haluaa vaihtelun vuoksi mieluummin kuunnella kuin lukea, mutta osa valitsee kuuntelun yksinkertaisesti siksi, että ei nauti perinteisestä lukemisesta. Myös halu vähentää tavaroiden ostamista voi vaikuttaa siihen, että kirja valitaan kuunnella äänikirjapalvelusta tai lukea näytöltä paperisen kirjan sijaan.

Äänikirjoista hyötyvät erityisesti ne, joilla on vaikeuksia lukemisessa esimerkiksi jonkin vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi. Suomessa valtakunnallinen Saavutettavuuskirjasto Celia tarjoaa maksutta äänikirjoja lukemisesteisille. Celiassa tuotetaan lukemisesteisille koululaisille ja opiskelijoille myös DaisyTrio-yhdistelmäkirjoja, jotka sisältävät äänen, tekstin ja kuvat. Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä omassa kunnan- tai kaupunginkirjastossa. Tutustu Saavutettavuuskirjasto Celiaan: celia.fi

4. Selkokirjat

Selkokirjat on tarkoitettu kaikille, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa. Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa noin 650 000–750 000 ihmistä eli yli kymmenen prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä. Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Selkokirjat mahdollistavat lukuharrastuksen yhä useammalle ja tekevät kirjallisuudesta saavutettavampaa kaikille. Opetuksen tukena selkokirjoista voi löytyä apu heikommin lukeville lapsille ja nuorille. Selkokirja saattaa toimia myös porttina kirjallisuuteen: yksi hyvä kokemus kannesta kanteen luetusta kirjasta innostaa tarttumaan kirjaan toistekin. Selkokirjat voivat myös auttaa tutustumaan suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja niistä voi oppia lisää suomen kieltä ja uusia sanoja. Selkokirjoissa on kyse tasa-arvosta ja kaikkien oikeudesta nauttia kirjallisuudesta.

Ensimmäiset suomalaiset selkokirjat julkaistiin 1980-luvulla. Nykyään erilaisia kotimaisia selkokirjoja on jo yli 500 ja Suomessa ilmestyy jopa 30 uutta selkokirjaa vuodessa. Osa selkokirjoista kirjoitetaan suoraan selkokielellä ja osa on yleiskielisten kirjojen pohjalta tehtyjä selkomukautuksia. Selkokirjan tunnistaa selkotunnuksesta, jossa on s-kirjaimen muotoinen nuoli.

Kansallinen lukutaitostrategia 2030 on julkaistu myös selkokielellä: Kansallinen lukutaitostrategia 2030 selkokielellä

+ Mikä on sinun tapasi lukea?

Tärkeintä on löytää itselle sopivin tapa lukea. Lukutaito antaa keinoja ja välineitä sanoittaa omia tunteita ja vahvistaa itsetuntemusta sekä itseluottamusta. Hyvä itseilmaisu auttaa pärjäämään erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Lukutaito kehittää myös kirjoitus- ja puheilmaisua: luku-, kieli- ja ajattelutaito kulkevat käsi kädessä.

Lapsen ja nuoren lukuinnon herättämisessä ja lukuharrastukseen kannustamisessa on tärkeää, että saatavilla on monipuolisia vaihtoehtoja ja erilaisia tekstejä. On ratkaisevaa, että koulussa oppilailla itsellään on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia tekstejä he saavat luettavakseen. Myös lukemista harrastavat esikuvat voivat lisätä lasten ja nuorten lukuintoa.

Kaikenikäisten lukutaitoa tukee se, että pitää lukemisesta. Myönteinen suhtautuminen synnyttää lukutaitoa tukevan kehän: lukemiseen myönteisesti suhtautuva lukee enemmän, mikä vahvistaa hänen lukutaitoaan. Hyvä lukutaito taas lisää onnistumisen kokemuksia ja myönteistä suhtautumista lukemiseen.

Mikä on sinun tapasi lukea? Kerro meille somessa tunnisteilla #lukuviikko ja #lukuviikko2023

Artikkelin lähteinä on käytetty seuraavia julkaisuja:

Lukukeskus: 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta

Lukukeskus: 10 faktaa lukemisesta 2020

Lukukeskus: Selkokirja rohkaisee, kun lukeminen on vaikeaa

Lukulahja lapselle -neuvolaohjelman vaikuttavuuskyselyn tulokset

Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle, tunne lapsesi

COST E-READ: Stavanger Declaration Concerning the Future of Reading

Janita Virtanen, STT: Yhä useampi suomalainen mieluummin kuuntelee kuin lukee kirjoja

Kansallinen lukutaitostrategia 2030

Kirjakauppaliitto: Suomi lukee 2023 -tutkimus

Saavutettavuuskirjasto Celia: Celian äänikirjat yksityishenkilöille

Selkokeskus: Selkokirjallisuus