5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta
1. Lasten ja nuorten lukutaito on aikuisten vastuulla.
Suomalaisten lukutaito on puhuttanut viime vuosina. Erityisesti huolta on aiheuttanut lasten ja nuorten lukutaidon lasku, joka näkyy myös tutkimuksissa ja tilastoissa.
Lukutaitoa seurataan kansainvälisin tutkimuksin, joiden kärkisijoja suomalaiset ovat tottuneet hallitsemaan. Uusimman yhdeksäsluokkalaisten lukutaitoa tarkastelevan PISA-tutkimuksen mukaan näin ei enää ole. Suomalaisnuorten lukutaidon taso laski viidenneksi eniten kaikista vertailuun osallistuneista maista. Lukutaidon lasku näkyy myös neljäsluokkalaisten taitoja mittaavassa PIRLS-tutkimuksessa. Tutkimusten mukaan lukutaidon taso on laskenut koko maassa, kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja eri sukupuolilla.
Merkittävin tekijä lasten lukutaidon kehityksessä ovat kodin lukutottumukset. Vanhempien lukemisen merkitys lapsen lukutaidolle on kasvanut entistäkin merkittävämmäksi. Tilastollisesti lapsen lukutaito on sitä parempi, mitä enemmän vanhemmat käyttävät aikaa lukemiseen kotona. Vanhemmat kuitenkin lukevat aiempaa vähemmän ja yhä harvempi vanhempi pitää lukemisesta. Puolet neljäsluokkalaisten vanhemmista toivoo, että heillä olisi enemmän aikaa lukea. Neljäsluokkalaisista 16 % kertoo, ettei oikeastaan koskaan näe vanhempaansa tai huoltajaansa lukemassa kirjaa. Lähes joka viidennen lapsen vanhemmat kertovat itse, etteivät pidä lukemisesta. Vanhempien lukemisen vähentyessä pelkona on, että lapsi ei saa lukevan aikuisen mallia.
Aikuisten lukemisen väheneminen vaikuttaa myös lasten ja nuorten lukutaidon kehitykseen. Aikuisten tulisikin kiinnittää huomiota siihen, miten he arvostavat kirjallisuutta ja lukemista: miten he puhuvat lukuharrastuksestaan ja miten kirjat näkyvät arjessa. Vanhemmat toimivat omien lastensa tärkeimpinä lukemisen esikuvina, mutta kuka tahansa meistä voi olla lukemisen lähettiläs ja innostaa muita lukemaan ja vahvistamaan lukutaitoaan. Suomalaisten lukutaidon kehityssuunnan kääntäminen on aikuisten vastuulla.
2. Lukemaan opettelevan lapsen tärkein tuki on into lukea
Lapsen kiinnostus kirjoihin ja into lukea on paras lähtökohta lukemaan oppimiselle ja koko elämän kestävälle lukuharrastukselle. Lukuinto vahvistaa sisäistä motivaatiota, jota lapsi tarvitsee vuosien ajan toistoja vaativassa lukemisen ja lukutaidon oppimisprosessissa. Myönteisesti lukemiseen suhtautuvilla lapsilla on jopa 30 lukutaitopistettä korkeampi lukutaidon taso kuin lukemiseen kielteisesti suhtautuvilla.
Vaikka lapsen lukutaito olisi heikompikin, kiinnostus kirjoihin ja myönteinen suhtautuminen saa lukemaan enemmän ja kartuttaa näin lukutaitoa. Toisaalta lukemisen vaikeudet voivat vaikeuttaa lukemiseen motivoitumista.
Lukuilon löytämisessä lapsen ympärillä olevat aikuiset ovat avainasemassa. Parhaiten lukuintoa voi tukea lukemalla ääneen, pitämällä lasten ulottuvilla monipuolista kirjavalikoimaa ja varaamalla lukemiselle ja kirjojen tutkimiselle rauhallista aikaa. Sopivan haastavat ja lasta kiinnostavat kirjat auttavat pitämään yllä lukemisen iloa. Vanhempien kannattaa osallistua lapsen lukuharrastukseen ja jatkaa ääneen lukemista, kun lapsi menee kouluun. On tärkeää huolehtia, että lukemisesta ei tule koululaiselle ainoastaan pakollinen velvollisuus, vaan että se pysyy kivana osana lapsen arkea.
Kansainvälisesti on havaittu, että omia kirjoja omistavat lapset pitävät lukemisesta muita enemmän, ja näiden lasten kiinnostus lukemiseen ja luottamus omaan lukutaitoon lisääntyy. Kirjojen runsas määrä lapsuudessa vaikuttaa myönteisesti vielä aikuisenakin lukutaitoihin, matemaattisiin taitoihin ja teknologiaosaamiseen myöhemmin hankitusta koulutuksesta riippumatta. Painetulla kirjalla on siis yhä tärkeä rooli lasten lukutaidon vahvistamisessa.
Lapsen omat kirjat, retket kirjastoon, houkuttelevat kirjakaupat, arkiset yhteiset lukuhetket, ja mikä tärkeintä, aikuisen kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen tekee kirjoista innostumisesta helpompaa. Suomessa kattava ja laadukas kirjastolaitos takaa, että perheillä on varallisuudesta riippumatta mahdollisuus saada kotiympäristöönsä monipuolista luettavaa. Perheessä voi viettää lukemaan oppimisen juhlapäivää tai antaa lahjaksi kirjoja. Paras tae lukuilon ja -innon syttymiseen ovat lapsen käden ulottuvilla olevat kirjat.
3. Lukemiseen tarvitaan aikaa koulussa ja kotona
Lapsen lukutaito vahvistuu vain lukemalla. Jo puolen tunnin päivittäinen vapaa-ajan lukeminen tukee merkittävästi lapsen lukutaitoa. On arvioitu, että päivittäin lukemista harrastavat oppilaat saavat perustaitoihinsa yli vuoden etumatkan verrattuna niihin, jotka lukevat harvemmin kuin kerran viikossa.
Pitkäjänteinen kaunokirjallisuuden lukeminen koulun alusta lähtien näyttää ennustavan etevintä lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämisen taitoja peruskoulun lopussa. Mutta muukin kokonaisten tekstien kuten sarjakuvien tai lehtiartikkeleiden lukeminen on hyödyllistä ja tukee näitä taitoja. Digitaalisten tekstien lukeminen kehittää lukutaitoa, mutta olennaista on lukea sirpaleisten tekstipätkien sijaan pitkiä kokonaisia tekstejä.
Omaksi ilokseen neljäsluokkalaisista lukee päivittäin lähes kolmannes. Lukutaidon vahvistamiseksi vaadittavan määrän, eli puoli tuntia päivässä, lukee vain puolet neljäsluokkalaisista. Viikonloppuisin lapset kertovat lukevansa vielä hieman arkea vähemmän; alle puoli tuntia lukevia oli jopa 57 % lapsista.
Lukemisen tulisikin olla säännöllinen ja pitkäjänteinen osa arkea. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kaikenikäisille lapsille riittävästi aikaa ja rauhaa lukea koko alakoulun ajan sekä koulussa että kotona. Lukurauhan lisäksi lapsella tulisi olla saatavilla monipuolista luettavaa.
Lapsen lukemista voi tukea yhteisillä kirjastokäynneillä ja lainaamalla kirjoja kirjastosta. Vuonna 2024 lasten kauno- ja tietokirjallisuutta lainattiinkin kirjastosta enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yli 38 miljoonaa kertaa. Neljäsluokkalaisten vanhemmista 64 % kertoo, että ennen kouluvuosia lapsen kanssa on käyty kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa. Suomalaisvanhemmista 7 % ei kuitenkaan ole vienyt lastaan koskaan kirjastoon. Kirjastopalveluiden aktiivinen käyttö tarjoaa lapselle ympäristön, jossa kannustetaan tarttumaan kirjaan ja myös annetaan mahdollisuus kirjan lukemiseen. Kirjastoa käyttävistä lapsista kasvaa yleensä kirjastoa käyttäviä aikuisia.
4. Nuoret lukevat enemmän kuin koskaan, mutta taito heikkenee
Nuoret lukevat enemmän kuin koskaan ennen, jos tarkastellaan nuoria ympäröivää mediaympäristöä. Pikaviestit, sirpaleiset tekstipätkät ja sosiaalisen median sisällöt eivät kuitenkaan vahvista nuorten lukutaitoa. Lukutaito karttuu vain lukemalla pitkäjänteisesti laajempia tekstikokonaisuuksia.
Suomalaisnuorten lukutaito on laskenut viidenneksi eniten kaikista PISA-arviointiin osallistuneista maista. Suomessa heikosti lukevia on nyt joka viides, kun vielä vuonna 2018 heikkoja lukijoita oli alle 14 %. Vähintään erinomaisen tason saavuttaneita lukijoita on enää joka yhdestoista. Nuorten lukutaidon arvioinnin keskiössä on pärjääminen arkielämän tilanteissa. Työelämän ja opiskelun näkökulmasta riittävänä lukutaidon tasona pidetään PISA-testin tyydyttävää taitotasoa. Suomessa sen saavuttaa 56 % nuorista.
Lukutaidon taso vaikuttaa luotettavaan tiedonsaantiin ja ajankohtaisten asioiden seuraamiseen. Kriittisen lukutaidon merkitys on kasvanut mediaympäristössä, jossa sisällön luotettavuuden ja lähteen asiantuntijuuden arvioiminen on entistä vaikeampaa. Uutislähteinä digiuutissivustot ja sosiaalinen media ovat nuorten keskuudessa suosituimpia. Sosiaalisen median palveluista lyhyiden videoiden jakamiseen perustuva Tiktok on noussut nuorten seuratuimmaksi uutiskanavaksi. Noin puolet nuorista ei erota nettilähteissä mielipidettä faktasta. Kuudesluokkalaisista noin 40 % ei kyseenalaistanut kaupallisen tekstin kirjoittajan asiantuntijuutta lainkaan. Lukiolaisista lähes kolmanneksella oli vaikeuksia arvioida nettitekstien luotettavuutta.
Lukutaidon kehityksen suunta on tärkeää saada kääntymään, sillä nuorten lukutaidon heikkeneminen on paitsi yhteiskunnallinen kysymys, myös uhka nuoren itsenäisyydelle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Lukutaito on tae arjen perustaidoille, mutta myös sille, ettei nuori jää yksin. On helpompi olla osa yhteisöä, kun on sanoja ilmaista mielipiteensä ja kertoa tunteistaan, sanoittaa unelmiaan ja toiveitaan.
Vaikka nuorten lukutaito tilastollisesti laskee, Suomessa on yhä erinomaisen lukutaidon omaavia ja lukemista aktiivisesti harrastavia nuoria. Nuorten lukuharrastusta tuleekin tukea monipuolisesti ja matalalla kynnyksellä.
Suomen sanataideopetuksen seuran Hehkuvat sanat -koululaiskyselyyn vastanneista 17 % kertoo lukemisen olevan todella kiinnostavaa ja 48 % vastanneista melko kiinnostavaa. Nuoret löytävät kiinnostavaa luettavaa todennäköisimmin kirjastosta tai kaverin ja somen suosittelemana. Silti lähes joka kolmannes kokee, että heitä kannustetaan lukemaan vain vähän tai ei ollenkaan.
Lukukeskuksen julkaisema Lukufiilis tarjoaa sisältöjä juuri lukeville nuorille. Lukufiiliksen toimituskunta koostuu lukemista harrastavista nuorista, jotka tuottavat ja suunnittelevat kaiken lehden sisällön itse. Vertaiskritiikit ja muut kirjajutut kiinnostivat vuonna 2024 yli 90 000 lukijaa.
Lukufiiliksen lisäksi lukemaan innostavat mm. Lukemo-kirjavinkkipalvelu, yleisten kirjastojen Sivupiiri-sivusto, monet kirjabloggaajat, kirjoista innostuneiden sisällöntuottajien Kirjagram- ja KirjaTok-tilit sekä erilaiset lukemiskampanjat, kuten Lukuboost. Nuorten lukemisen tukemiseksi onkin tärkeää, että lasten- ja nuortenkirjallisuus saa näkyvyyttä mediassa aikuisten kirjallisuuden rinnalla.
5. Lasten ja nuorten lukutaito on koko yhteiskunnan asia
Lasten ja nuorten lukutaidon taso heijastelee usein perheen sosioekonomista asemaa ja määrittää osaamisen tasoa voimakkaasti vielä aikuisenakin. Mitä paremmat edellytykset lapsiperheissä on turvalliselle ja hyvinvoivalle arjelle, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on oppia, käydä koulua ja vahvistaa perustaitojaan.
Kotitaustan lisäksi huomionarvoista on, että lasten lukutaitotulos on keskimäärin sitä alhaisempi, mitä useammin lapsi kokee tulevansa kiusatuksi. Siksi on hälyttävää, että yhä useampi nuori tuntee ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita koulussa. PIRLS-tutkimuksessa viikoittain kiusattujen ja tuskin koskaan kiusattujen lukutaidon pistemääräero oli jopa yli 60 pistettä. Tulos tuo vahvasti esiin sen, miten tärkeää on taata jokaiselle lapselle turvallinen oppimisympäristö ja puuttua kiusaamiseen ajoissa ja riittävän tehokkaasti.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokevat kiusaamistilanteita koulussa ja turvattomuutta koulumatkalla kantaväestön oppilaita useammin. Joka kymmenes ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustainen oppilas ilmoitti jääneensä vähintään muutaman kerran kuukaudessa kotiin, koska oli tuntenut olonsa koulussa turvattomaksi. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisen vahvistamiseen ja oppimisen tukeen sekä kouluhyvinvointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Koulun opetuskielen ja oppilaan oman äidinkielen opetuksella on suuri merkitys maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimiselle ja osallisuudelle. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo paitsi perustan omien tunteiden, ajatusten ja identiteetin muodostumiselle, tukee myös uuden kielen, kuten suomen oppimista.
Peruskoulun tulisi taata jokaiselle riittävä lukutaito. Kuitenkin joka viides peruskoulusta valmistuva jää alle lukutaidon tyydyttävän tason. Lukutaitoa tuleekin tukea vielä toisella asteellakin, etenkin ammatillisessa opetuksessa. Aikuisten lukutaitoa mittaavassa PIAAC-testissä paljastui, kuinka toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lukutaito on lähes sama kuin peruskoulun käyneen lukutaito, eikä lukutaidon taso työvuosien aikana nouse. Olisikin varmistettava, että myös ammatillisessa opetuksessa on varattu riittävästi aikaa perustaitojen vahvistamiseen.
Edistynyt lukutaito mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen yhteiskuntaan ja antaa keinot vaikuttaa omaan elämään. Hyvä lukutaito on demokraattisesti toimivan yhteiskunnan tae ja paras puolustus vihapuhetta, informaatiovaikuttamista ja ääri-ilmiöiden nousua vastaan. Hyvin lukevat aikuiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat terveytensä muita paremmaksi ja luottavat kanssaihmisiin. Olennaisinta yksilölle itselleen onkin hyvän lukutaidon mahdollistamat yhteydet muihin ihmisiin, mutta myös työelämässä pärjäämistä ja etenkin siellä viihtymistä tukee hyvää luku- ja kirjoitustaito. Myös työnhakuun liittyvien digipalveluiden käyttö edellyttää hyvää hahmotuskykyä ja lukutaitoa.
Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidon tukeminen on siis laajasti hyvinvoinnin tukemista. Toisaalta puolustamalla hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita, puolustamme myös edellytyksiä oppimiseen ja parempaan lukutaitoon. Lasten ja nuorten lukemista, lukutottumuksia ja lukutaitoa on vahvistettava poliittisilla päätöksillä ja tuettava yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Lukemisesta kannattaa olla kiinnostunut jokaisen suomalaisen. Jokainen meistä voi innostaa lapsen tai nuoren tarttumaan kirjaan, lukea lapselle ääneen tai lahjoittaa oman kirjan. Lapsen ja nuoren lukutaitoon panostaminen on vaikuttava tulevaisuusteko.
Lähteet: