Monikieliset perheet tarvitsevat tukea lukutaidon vahvistamiseen – varhaiskasvatus ja kirjasto avainasemassa
Monikieliset perheet tarvitsevat tukea lukutaidon vahvistamiseen – varhaiskasvatus ja kirjasto avainasemassa
Suomessa on yhä enemmän äidinkieleltään muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieltä puhuvia. Ennusteen mukaan vuoteen 2035 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs puhuu äidinkielenään muuta kuin virallisia kansalliskieliä.
”Halusimme selvittää, miten monikielisten lasten lukutaitoa voidaan parhaiten tukea ja edistää. Monikielisyys on rikkaus koko yhteisölle, ja jokaisella tulee olla oikeus omaan äidinkieleen. Oman äidinkielen tukeminen vahvistaa myös uuden kielen oppimista”, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.
Muuttuvan maailmantilanteen ja ihmisten liikkuvuuden vuoksi monikielisen väestön osuus kasvaa nopeasti. Siksi Lukukeskuksen Monikielinen lukutaito -hanke halusi selvittää millaista tukea monikielisille perheille on tarjolla, mutta varsinkin millaista tukea perheet itse kaipaisivat. Selvitys antaa tietoa ja eväitä julkisten ja yksityisten palvelujen kehittämiseksi kaiken kielisten lukutaidon tueksi.
Lapsien ja heidän perheidensä yhteiskuntaan osallistumista ja identiteettiä rakennetaan omalla äidinkielellä tai -kielillä. Oman äidinkielen vahvistaminen ja monikielisyyden tukeminen edistää myönteistä kasvua, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi kaikkien äidinkielen tai kotikielen puhumista, opiskelua, lukemista tai muutoin käyttöä on tuettava monipuolisesti ja saavutettavasti.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten, kirjastoammattilaisten ja monikielisten perheiden vastauksissa korostuu yhteistyön tärkeys, ja sitä halutaan vahvistaa. Yhteistyötä voidaan vahvistaa luomalla monikielisen yhteistyön malleja ja erikielisiä materiaaleja, jossa kerrotaan, mitä monikielinen lukutaito on, miten sitä tuetaan varhaiskasvatuksessa, kotona ja kirjastossa.
Tarvitaan myös tiedon ja osaamisen lisäämistä. Monikielistä lukutaitotyötä edistävä tieto, valmiudet ja osaaminen vaihtelevat alueellisesti jopa kuntien sisällä sekä varhaiskasvatuksessa, kirjastoissa että perheissä. Tilanteet saattavat myös muuttua nopeasti, kuten huomattiin Ukrainalaisten pakolaisten saapuessa varhaiskasvatuksen piiriin myös sellaisille paikkakunnille, jossa ei ole aiemmin ollut monikielisiä lapsia. Siksi tarvitaan kansallista, koko maan kattavaa tiedon, osaamisen ja valmiuksien lisäämistä siitä, miten tukea lapsen kehittyvää lukutaitoa hänen käyttämillään eri kielillä.
Selvityksestä nousseiden toimenpide-ehdotusten lisäksi Lukukeskuksen tavoitteena on jatkossa tuottaa materiaaleja kirjastojen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille siitä, miten monikielistä lukutaitoa voi tukea ja vahvistaa. Parhaiten monikielisyyttä tuetaan yhteisönä; parempi ymmärrys monikielisten perheiden tarpeista auttaa ammattilaisia löytämään uusia keinoja lukutaidon tukemiseksi yhdessä perheiden kanssa.
Tutustu Monikielinen lukutaito -selvityksen tuloksiin ja lue koko raportti