Etusivu >

Monikielinen lukutaito -selvitys

Monikielinen lukutaito -selvitys

Suomen väestörakenne on muuttunut huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Tämä tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Varsinkin toisen polven ulkomaalaistaustaisten suuri määrä varhaiskasvatuksessa vaatii uusia lähestymistapoja. Päiväkodit ja kirjastot ovat keskeisessä asemassa sellaisten lasten lukutaidon tukijoina, joiden vanhemmat puhuvat muuta kuin suomea tai ruotsia. Sellaisia lapsia on joillakin alueilla jo merkittävä määrä varhaiskasvatuksen piirissä.

Lue koko selvitys (pdf)

Lukukeskuksen laatima selvitys antaa tietoa ja eväitä julkisten ja yksityisten palvelujen kehittämiseksi kaiken kielisten lukutaidon tueksi.

Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä, joka on 8,3 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden ilmoitettu kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli 25 100 hengellä eli 5,8 prosenttia. Venäjä on yleisin vieras kieli. Sitä puhui vuonna 2021 äidinkielenään vajaa 88 000 henkilöä. Toiseksi yleisin kieli on viro, jota puhui hieman yli 50 000 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät ovat arabia, englanti ja somali.

Vuonna 2016 Suomessa puhuttiin 157 eri kieltä, mutta alati muuttuvan maailmantilateen ja ihmisten liikkuvuuden vuoksi monikielisen väestön osuus kasvaa. Siitä syystä on tarpeen herkistyä tarkastelemaan monikielisiä toimintaympäristöjä ja lisätä ymmärrystä siitä, miten lasten myönteistä ihmisenä kasvua, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja lukutaitoa voidaan edistää.

Selvityksen tavoitteet ja toteutus

Monikielinen lukutaito -selvitys on toteutettu yhteistyössä päiväkotien, kirjastojen ja maahanmuuttaneiden järjestöjen kanssa. Yhteistyötä on tehty myös alan tutkijoiden ja Kieliverkoston kanssa. Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) on kansallinen kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto, joka tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa.

Tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen ja kirjastojen tilannetta monikielisessä toimintaympäristössä, saada tietoa olemassa olevasta materiaalista sekä kartoittaa monikielisten perheiden tarpeita ja näkemyksiä lastensa lukutaidon kehittymisessä. Samalla saadaan tietoa eri kieli- ja kulttuuriryhmien perheiden tavoista, jotka tukevat heidän lastensa lukutaidon kehittymistä sekä heidän kotikielillään että paikallisella kielellä. Tämän työn tuloksena ehdotetaan toimintatapoja ja luodaan materiaaleja varhaiskasvatuksen ja kirjastoammattilaisten sekä muiden toimijoiden työn tueksi.

Selvityksen tausta-ajatuksena on, että kun monikielisissä toimintaympäristöissä toimivien ammattilaisten lukutaitoa koskevaa kieli- ja kulttuuritietoisuutta lisätään, he voivat tukea lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä paremmin.

Tässä selvityksessä monikielisellä toimintaympäristöllä tarkoitetaan sellaista ympäristöä, jossa käytetään paikalliskielen, kuten suomen tai ruotsin lisäksi muuta tai muita kieliä. Keskeisinä toimintaympäristöinä selvityksessä ovat varhaiskasvatus ja tarkemmin päiväkodit, kirjastot, monikieliset perheet ja maahanmuuttaneiden järjestöt. Monikielisten perheiden vanhemmat puolestaan tarkoittavat tässä sellaisia maahanmuuttaneita henkilöitä, jotka puhuvat kotikielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Perheissä käytettäviä kieliä voi olla useita. Kotikielellä tarkoitetaan tässä selvityksessä yhtä tai useampaa kieltä, joka on perheissä keskeinen arjen kieli suomen tai ruotsin sijaan tai rinnalla. Monikielisellä lukutaidolla tarkoitetaan lapsen kehittyvää lukutaitoa sellaisilla kielillä, jotka ovat hänen arjessaan keskeisiä. Monikielinen lukutaito on myös tekstien tulkintaa ja tuottamista eri kielillä ja niiden variaatioilla (Aerila & Kauppinen, 2020). Tässä niitä ovat paikallisen eli suomen tai ruotsin kielen lisäksi kieli tai kielet, jota käytetään kotona. Lukutaito puolestaan käsittää laajasti nähden myös monilukutaitoa, johon kuuluvat esimerkiksi kuvat, kuviot, symbolit ja numerot ja joihin syvennytään jo varhaiskasvatuksessa (ks. esim. Lukuinto -Läsver -hanke1).

Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia tarpeita monikielisillä toimintaympäristöillä on lasten lukutaidon tukemiseksi ja minkälaisia toimintatapoja omien kotikielten ja lukutaidon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi on jo käytössä. Selvitys lisää ymmärrystä siitä, miten monikielinen lukutaito ymmärretään lasten eri toimintaympäristöissä. Tämä auttaa hahmottamaan, kuinka eri tahot voivat kehittää käytänteitä ja tehdä entistä parempaa yhteistyötä monikielisen lukutaidon tukemiseksi. Näin ollen voidaan lisätä kieli- ja kulttuuritietoisia käytänteitä ja ymmärrystä siitä, miten lukutaidon kehittymistä voidaan erilaisissa toimintaympäristöissä tukea.

Selvitystyön tuloksena saadaan tietoa siitä, miten hyviä käytäntöjä pystytään hyödyntämään laajemmin. Tavoitteena on jakaa tietoa hyvistä käytännöistä monikielisissä toimintaympäristöissä toimiville, monikielisille perheille sekä heidän kanssaan yhteistyötä tekeville tahoille. Koska kielten oppimisen sekä lukutaidon kehittymisen varhainen tukeminen on tärkeää, tämä selvitystyö tarkastelee erityisesti varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjä.

Selvityksen kysymykset:
1. Millaisia lukutaitoa, monikielistä lukutaitoa ja kotikieliä tukevia käytänteitä lasten eri toimintaympäristöissä on?
2. Millaisia tarpeita, toiveita tai haasteita eri toimintaympäristöt kokevat monikielisen lukutaidon tukemistyössä?
3. Miten monikielisen lukutaidon kehittymistä voidaan tukea nykyistä paremmin?

Selvityksen aineisto kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla sekä haastatteluilla, jotka toteuttivat tutkimusyhtiö Innolink. Aineisto kerättiin kevään ja kesän 2022 aikana varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, kirjastoammattilaisilta sekä monikielisiltä perheiltä ja maahanmuuttaneiden järjestöiltä.  Aineistonkeruu rajautui monikielisten perheiden ja maahanmuuttaneiden järjestöjen kohdalla arabian-, somalin- ja venäjänkielisiin niiden edustaessa suurimpia kieliryhmiä viron kielen rinnalla. Selvityksessä haluttiin tarkastella osallistuvien kaupunkien suurimpia, Suomessa toimivia ja tiiviitä maahanmuuttajayhteisöjä.

Monikieliseen toimintaympäristöön toivotaan lisää tietoa ja yhteistyötä

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten, kirjastoammattilaisten ja monikielisten perheiden vastauksissa on toisiaan tukevia tai limittäisiä tekijöitä. Ensinnäkin yhteistyön merkitys korostuu jokaisessa vastaajaryhmässä kahdella tavalla. Yhteistyötä pidetään yhtäältä hyvin tärkeänä ja sitä halutaan vahvistaa. Toisaalta syvää ja sujuvaa yhteistyötä saattaa olla vaikeaa aloittaa tai ylläpitää, sillä vastaajat kokevat yhteisen kielen puuttumisen esteeksi tai monikielisiä yhteistyön sujuvia käytänteitä ja materiaaleja ei ole.

Varhaiskasvatuksen ja perheiden rooleja voidaan vahvistaa lisäämällä vanhempien osallisuutta monikielisessä yhteistyössä. Puolestaan varhaiskasvatukseen voidaan lisätä kielitietoisia käytänteitä, jotka ottavat huomioon lapsen monikielistä osaamista. Kirjastojen ja monikielisten perheiden yhteistyötä voidaan lisätä tutustuttamalla perheitä kirjastokulttuuriin ja käyttämään kirjaston palveluita. Tiedotusta voidaan lisätä sekä varhaiskasvatuksen kautta että suoraan kirjastoista. Näihin tarvitaan materiaalia, jota voidaan eri kielillä jakaa. Kirjastot ja varhaiskasvatus voivat lisätä keskinäistä yhteistyötä monella tavalla. Konkreettinen tapa on yhteisesti suunnitellun tiedotuksen lisääminen sekä saatavilla olevien ja tarvittavien kielten listaaminen puolin ja toisin. Järjestöt voivat toimia eri toimintaympäristöjen kautta tukena ja viestien saattajina. Kunkin vastaajaryhmän voidaan päätellä toivovan monikielisen lukutaitotyön kannalta selkeitä rooleja ja lisätietoa siitä, miten lapsen kehittyvää monilukutaitoa voidaan tukea sekä hänen kotikielillään että paikallisella kielellä, kuten suomeksi tai ruotsiksi.

Sekä vanhemmat, varhaiskasvatuksen ammattilaiset että kirjastot ja järjestöt toivovat tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset toivovat lisäksi aktiivisempaa ja suunnitelmallisempaa työtä kirjastojen kanssa, ja myös kirjastoilla on samansuuntaisia toiveita yhteistyölle. Kirjastoammattilaiset näkevät mahdollisuuksia tavoittaa monikielisiä perheitä varhaiskasvatuksen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Perheet ovat lähtökohtaisesti samaa mieltä varhaiskasvatuksen kanssa roolien jakaantumisesta lasten kielen oppimisen suhteen: varhaiskasvatuksen tehtävänä on varmistaa suomen kielen oppiminen, kun taas kotikielen koetaan olevan pääasiassa perheiden vastuulla. Toisaalta monet perheet toivoivat tämän roolin osalta enemmän täsmennystä, tukea ja apua, kuten tietoa, menetelmiä sekä taloudellista apua esimerkiksi yksityisopetuksen hyödyntämiseen. Yhtä lailla varhaiskasvatuksen, kirjastojen ja järjestöjen keskinäisiä suhteita ja rooleja on hyödyllistä vahvistaa ja roolittaa tiedotuksen, toteuttamisen ja vastuuhenkilöiden puolesta. Kirjastoammattilaiset ja varhaiskasvatus tarvitsevat avuksi materiaalia, jolla voidaan tiedottaa monikielisiä perheitä.

Kirjastoammattilaiset kokevat monikielisten perheiden tavoittamisen haasteeksi. Ne monikieliset perheet, jotka käyttävät kirjastoja, ovat kirjastojen monikielisiin valikoimiin osittain tyytyväisiä. Toisaalta monet vanhemmat eivät käytä kirjaston palveluita, joten varsinaisena ilmiönä voidaan pitää sitä, että kaikki perheet eivät käytä kirjaston palveluita eivätkä kirjastot ole jokaiselle tuttuja. Kirjastoammattilaisten mielestä vanhemmat tarvitsevat tietoa lukemisesta ja kirjaston käytöstä. Jotkut vanhemmat toivovat tietoa monikielisyydestä myös kirjastojen kautta. Kirjastot toivovat yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten monikielisten järjestöjen kanssa lukulähettilästoimintana.

Myös tavoitetuissa järjestöissä on kiinnostusta yhteistyölle kirjastojen, päiväkotien ja kaupungin kanssa. Osa haastatelluista vanhemmista ehdotti tiedottamista monikielisyydestä järjestöjen ja yhdistysten kautta. Yhteistyölle perheiden, varhaiskasvatuksen, kirjastojen ja järjestöjen kesken näytetään olevan erittäin myötämielisiä.

Yhteistyön vahvistaminen vahvistaa vanhempien sekä varhaiskasvatuksen monikielisen lukutaidon tukemisen valmiuksia ja helpottaa kirjastoammattilaisten työtä. Tätä kautta on mahdollista kehittää lasten monikielistä lukutaitoa edistävää työtä. Näin ollen tässä selvityksessä ehdotamme toimenpiteitä, joilla monikielistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, kirjastojen, monikielisten perheiden ja järjestöjen kanssa voidaan vahvistaa.

Haasteeksi koetaan riittämättömät resurssit

Toinen hallitseva tekijä monikielisen lukutaitotyön toteuttamisessa on käytössä olevat resurssit. Nykyiset resurssit estävät riittäväksi koettavan monikielisen yhteistyön ylläpitämistä, tiedottamista ja yksilöllisen tuen antamista sekä lapsille varhaiskasvatuksessa että monikielisille perheille kirjastoissa ja varhaiskasvatuksessa. Koetaan, että aikaa tai henkilöstöä ei ole riittävästi. Myös joissakin perheissä ei koeta olevan riittävästi arjen aikaa panostaa lapsen lukuilon sytyttämiseen, lukutaidon tai kielen kehityksen tukemiseen.

Vastaajat korostavat resurssien riittämättömyyttä ajan käytön lisäksi fyysisten tilojen näkökulmista. Tilat eivät mahdollista pienryhmien muodostamista lukemisen tai muiden monikielistä lukutaitotyötä edistävien käytänteiden toteuttamiseen. Lisäksi huomataan, että esimerkiksi hyllytila on rajallista erikielisten kirjojen hankintaan ja niiden näkyville laittamiseen. Resurssit ovat rajalliset päiväkodin tai kirjaston omissa arjen monikielisissä toiminnoissa sekä näiden välisissä, monikielisissä yhteistyötoiminnoissa. Tästä syystä ehdotamme käytänteitä, jotka tukevat monikielistä toimintaa nykyisten resurssien puitteissa ja resurssien lisäämistä monikielisen lukutaitotyön parempiin mahdollisuuksiin.

Lukutaitoa edistää lukuilo. Lukutaitoa kehittävä toiminta ei ole varhaiskasvatuksessa vain lukemista, vaan lasten näkökulmasta toimintaa, luovaa tekemistä lukemisen parissa, siitä syntyneissä keskusteluissa tai tilanteissa. Lukuilon näkökulma voi helpottaa monikielisyyttä tukevia toimintoja, visualisointia ja synnyttää monikielisille lapsille käsin kosketeltavissa olevaa lukemisen toimintaa lukemisen rinnalle. Lukuilon pedagogiikka voi olla paitsi moniaistista, myös monikielistä, sillä yhtäältä yhdellä kielellä luettavaa tai kuunneltavaa tekstiä voidaan tukea kuvin, laulaen, soittaen, leikkien, piirtäen tai tanssien tai selkokielellä ja eri kielten tukisanoin. Toisaalta myös lapsi voi opettaa omalla kielellään sanastoa muille yhteisen lukuiloaiheen teemoista. (ks. Aerila, 2022.) Näin ollen myös lukuiloa koskevaa tietoisuutta voidaan lisätä varhaiskasvatuksen lasten vanhemmille. Perheiden lukutottumukset ja -tavat ovat erilaisia. Kun tavoitteena on kehittää toimintatapoja, on tärkeää, että niitä tuetaan hienovaraisesti olemassa olevien arvojen ja perheiden tapojen ja tottumusten pohjalta ja niiden mukaisiksi (Aerila & Kauppinen, 2020).

Lukukeskuksen suunnitelmana on:

  • Tuottaa materiaaleja kirjastojen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille siitä, miten monikielistä lukutaitoa voi tukea.
  • Tuottaa ja jakaa tietoa oman äidinkielen merkityksestä ja lapselle lukemisen tärkeydestä monikielisille perheille ja järjestöille.
  • Lukukeskus on jo tuottanut ja jakanut tiedotusmateriaalia 19 kielellä ja kirjoja 9 kielellä. Tätä materiaalia voidaan kehittää edelleen vastaamaan paremmin ammattilaisten ja perheiden tarpeita.

Toimenpide-ehdotuksia:

• Varhaiskasvatuksessa lisätään kielitietoista pedagogiikkaa

❍ Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan laaditaan lukutaitoa edistävä, selkeä tavoite. Siihen kirjataan, kuinka lapselle luetaan ja/tai kerrotaan tarinoita hänen käyttämillään kielillä 1) varhaiskasvatuksessa ja 2) kotona ja/tai 3) millaista lukuiloa tuottavaa pedagogiikkaa käytetään (esim. Aerila, 2022). Tästä tehdään
valmis malli eri kielille käännettynä.
❍ Varhaiskasvatuksen ammattilaisille järjestetään monikielisen lukutaidon kieli- ja kulttuuritietoisuutta lisäävää täydennyskoulutusta.
❍ Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa koulutetaan Lukukeskuksen tuottaman materiaalin avulla.
❍ Ehdotetaan, että varhaiskasvatukseen ohjataan lisää resursseja monikielisen lukutaidon tukemiseen
❍ Ehdotetaan, että päiväkoteihin hankitaan lisää erikielisiä kirjoja. Myös kaksikielisiin kirjoihin ja digimateriaaleihin ehdotetaan resurssien lisäämistä.
❍ Varhaiskasvatukseen koostetaan materiaalia, jolla ohjataan varhaiskasvatuksen ammattilaisia opastamaan monikielisten perheiden vanhempia tukemaan lapsen lukutaitoa kotona.

• Kirjastot

❍ Kirjastoille ohjataan lisää resursseja monikielisen lukutaidon tukemiseen, monikielisen tiedottamisen mahdollistamiseen ja kielitaitoisen henkilökunnan palkkaamiseksi.
❍ Kirjastoammattilaisille järjestetään kieli- ja kulttuuritietoisuutta lisäävää täydennyskoulutusta.
❍ Kirjastojen henkilökuntaa koulutetaan Lukukeskuksen tuottaman materiaalin avulla.
❍ Kirjastoissa järjestetään tapahtumia tai opastuskierroksia perheille tai vanhemmille näiden omalla kielellä.
❍ Kirjastoille koostetaan materiaalia, jolla voi parantaa monikielistä tiedottamista.

• Perheet ja järjestöt

❍ Monikielisille perheille koostetaan materiaalia, jota he voivat käyttää kotona ja josta he saavat tarpeellista tietoa sekä lukemisen, lukutaidon että kotikielen tärkeydestä.
❍ Ehdotetaan, että järjestöt ottaisivat aktiivisesti yhteyttä kirjastoihin ja ehdotetaan, miten yhteistyötä voisi lisätä tai käynnistää.
❍ Selvitetään, onko perheille tai järjestöille mahdollista myöntää rahoitusta varhaiskasvatusikäisten lasten kotikielen opetukseen.

• Eri tahojen monikielinen yhteistyö

❍ Ehdotetaan eri tahoille monikielisen yhteistyön käynnistämiseen ja parantamiseen konkreettisia vinkkejä tämän selvityksen perusteella.
❍ Varhaiskasvatus ja kirjastot laativat yhteisen suunnitelman lasten monikielisen lukutaidon tukemiseksi. Suunnitelmaan sisällytetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä maahanmuuttaneiden järjestöjen kanssa.
❍ Varhaiskasvatus tiedottaa kirjastoja tarpeista ja kirjasto tiedottaa alueen varhaiskasvatusta ja perheitä saatavilla olevista kielistä.
❍ Kirjastot ja varhaiskasvatus jakavat Lukukeskuksen tuottamaa monikielistä lukutaitoa koskevaa tiedotusmateriaalia monikielisille perheille.
❍ Varhaiskasvatusta ja perheitä ohjataan vastavuoroisempaan, monikieliseen yhteistyöhön kotikielen ja suomen tai ruotsin kielen oppimiseksi: selkeytetään rooleja/lisätään tietoisuutta, kuinka kumpikin taho voi tukea sekä kotikieltä että paikallista kieltä.
❍ Hyvien käytäntöjen jakamiseen luodaan rutiineja.
❍ Osallistetaan monikielisiä huoltajia: he voivat esimerkiksi lukea satuja tai kertoa tarinoita eri kielillä eri kanavia, kuten videoita hyödyntäen tai paikan päällä.
❍ Kirjastot ja varhaiskasvatus kannustavat monikielisten perheiden huoltajille lukemaan lapsille.

Lopuksi

Monikielisyys ja moninaisuus ovat rikkauksia. Niitä yhteisesti tukien voidaan lisätä kaikkien hyvinvointia, parantaa kasvua ihmisenä, tasavertaisuutta, osallisuutta ja identiteetin rakentamisen mahdollisuuksia. Kiitämme jokaista tähän selvitykseen osallistunutta vastaajaa ja haastateltavaa. Jokaisen ääni, kokemus ja näkemys on
arvokas. Kannustamme opiskelijoita ja tutkijoita monikielisen lukutaito -käsitteen ja jatkotutkimusten pariin, sillä tiedon lisääminen parantaa ymmärrystä, mikä auttaa kehittämään ja edistämään lukutaidon eteen tehtävää työtä ja monikielistä yhteistyötä monikielisen lukutaidon kehittymisen tueksi.