Kuusi kysymystä eduskuntavaaliehdokkaallesi

Lukukeskus on laatinut kuuden kysymyksen ja vastauksen paketin liittyen kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Kysy ehdokkaaltasi ainakin nämä kysymykset kirjallisuus-, kulttuuri- ja hyvinvointipolitiikasta!

1. Miten turvaamme jokaisen lapsen oikeuden kirjoihin ja lukemiseen?
2. Miten takaamme jokaiselle nuorelle riittävän lukutaidon?
3. Miten vahvistamme monikielisten lasten ja nuorten omaa äidinkieltä ja uuden kielen oppimista?
4. Miten tuemme kaikenikäisten kansalaisten lukutaitoa tasavertaisesti?
5. Miten säilytämme elinvoimaisen suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin?
6. Miten edistämme kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanoa?

1. Miten turvaamme jokaisen lapsen oikeuden kirjoihin ja lukemiseen?

Varhaislukeminen on korvaamatonta lapsen kielelliselle kehittymiselle. Perheen yhteiset lukuhetket tukevat monipuolisesti perheen hyvinvointia ja vahvistaa vuorovaikutusta. Siksi onkin tärkeää, että tietoa lukemisen tärkeydestä jaetaan tasavertaisesti kaikille perheille heti lapsen syntymästä alkaen.

Neuvolassa jaettava kirjakassi muistuttaa tehokkaasti lukemisen tärkeydestä ja mahdollistaa lukemisen tasavertaisesti. 63% Lukulahja lapselle -kirjakassin saaneista perheistä kertoi lukevansa kassin ansiosta aiempaa enemmän.

Myös neuvolassa on tunnistettu varhaislukemisen hyödyt. Noin puolet neuvoloiden terveydenhoitajista on huolissaan lasten kielellisestä kehityksestä. Terveydenhoitajat kokevat kielellisen kehityksen heikentyneen osittain tai selkeästi viime vuosina. Terveydenhoitajien vastauksista nousi esiin myös huoli lasten vuorovaikutustaitojen kehityksen hidastumisesta.

Terveydenhoitajat ovat motivoituneita valistamaan vanhempia lukemisen tärkeydestä. Lukukeskuksen kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista jopa 94 % haluaa muistuttaa ääneen lukemisen merkityksestä osana neuvolatarkastusta, ja 80 % kokee lapselle lukemisen vaikuttavan erittäin merkittävästi lapsen kehitykseen. 100% vastaajista oli kiinnostunut jakamaan neuvolassa tietoa lukemisesta ja uskoi neuvolassa jaettavan kirjalahjan voivan vaikuttaa perheiden lukutottumuksiin. Myös perheistä yli puolet toivoo saavansa lisää tietoa lukemisen hyödyistä ja sopivista kirjoista neuvolasta.

Kirjallisuuden, ääneen lukemisen ja kielellisen vuorovaikutuksen tulee olla osa kaikkien lasten arkea niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Lukeminen lapselle ja lapsen kanssa tukee lapsen oppimisvalmiuksien kehittymistä ikätasonsa mukaisesti. Varhaiset yhteiset lukuhetket näkyvät koulupolkuaan aloittavan lapsen lähtötaidoissa. Lukulahja lapselle -kirjakassi sisältää myös kutsun oman kunnan tai kaupungin kirjastoon, jossa matalan kynnyksen lukuharrastusta on helppo jatkaa. Yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin, lähes yhtä ikävuotta vastaava vaikutus lapsen kielellisiin taitoihin.

Varhaislapsuudessa herännyt kiinnostus lukemista ja kirjoja kohtaan vahvistaa myös lukijaksi kasvamista. Luetun ymmärtäminen on helpompaa lapselle, jolle on luettu paljon, jolloin myös lukuinto syttyy ja säilyy helpommin.

Lukulahja lapselle -ohjelma on kirjattu kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimenpide-ehdotukseksi.

Tutustu tuloksiin Lue lapselle -sivustolla: ”63% perheistä luki aiempaa enemmän kirjakassin saatuaan.”

2. Miten takaamme jokaiselle nuorelle riittävän lukutaidon?

Suomalaiset nuoret ovat yhä lukutaitotilastoissa maailman huippuja. Mutta kun aiemmin suomalaisista nuorista hyvien lukijoiden lisäksi valtaosa oli keskitason lukijoita, nyt erot lukutaidossa ovat kärjistyneet. Viimeisimmässä yhdeksäsluokkalaisten osaamista tarkastelevassa PISA-arvioinnissa suomalaisista nuorista lähes 14% jää heikon lukutaidon tasolle. Myös paljon lukevien nuorten määrä on romahtanut. PISA-vertailussa Suomi kuuluu kolmen maan joukkoon, jossa kiinnostus lukemiseen oli vähentynyt eniten.

Hälyttävää on myös lukemista kohtaan lisääntynyt kielteinen asenne. Lukemisen hyödyt tiedostetaan, mutta entistä useampi suomalaisvanhempi ei itse pidä lukemisesta. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Nuorten oman kiinnostuksen herättämisen tulisikin olla tärkein tavoite lukemisen lisäämiseksi.

Moni lukuaineissa heikosti pärjäävä oppilas omaa hyvät valmiudet tekstianalyysiin, kun tarkasteltavana on häntä luontaisesti kiinnostava teksti. Oppimisvaikeudet on mahdollista ylittää vain poistamalla kynnykset ja varmistamalla, että opetus on esteetöntä ja kaikille saavutettavaa. Opetettava asia on tuotava niin lähelle oppilasta, että hänen ei tarvitse ponnistella kiinnostuakseen siitä.

Entistä vähäisempi kirjoitettujen tekstien lukeminen heijastuu luetun ymmärtämistä mittaavissa tutkimuksissa lukutaidon heikkenemisenä. Heikosti lukevien nuorten määrä kasvaa etenkin alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimiseen on 2010-luvulla vahvistunut entisestään. Nuorilla heikko lukutaito vaikuttaa jatko-opintomahdollisuuksiin. Perusasteen tai ammatillisen koulutuksen suorittaneista aikuisista heikkoja lukijoita on 36%.

Lukutaito on kansalaistaito, joka antaa mahdollisuuden osallistua täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Lukutaidoton ihminen joutuu helposti yhteiskunnan marginaaliin eikä hakeudu eri palveluiden luo. Riittävän lukutaidon puuttuminen voi estää pääsyn tarpeellisten tukitoimien piiriin.

Digitaalinen murros koskee myös lukemista. Kohtaamme päivittäin yhä suuremman ja pirstaleisemman määrän erilaisia tekstejä. Monilukutaito eli erilaisten tekstityyppien sekä sanallisen, visuaalisen ja auditiivisen materiaalin analysointi ja tuottaminen eri välineiden avulla on välttämätön taito nyky-yhteiskunnassa.

Suomalaisista 8.-luokkalaisista 30 %:lla on hyvä monilukutaito, mutta samaan aikaan 28 %:lla nuorista on vaikeuksia löytää, arvioida ja hyödyntää tietoa tai tuottaa sisältöjä muille jaettavaksi. Monimuotoiset teksti- ja lukuympäristöt vaativat erilaisia luku- ja kirjoitustaitoja ja strategioita sekä erilaista harjoittelua. Kielen erilaisia muotoja, tyylejä ja käyttötilanteita tulisi kouluissa tuoda esiin laajasti eri oppiaineissa.

Lähteet: 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta
Lisää keinoja tukea nuorten lukutaitoa: sanathaltuun.fi

3. Miten vahvistamme monikielisten lasten ja nuorten omaa äidinkieltä ja uuden kielen oppimista?

Suomessa on yhä enemmän äidinkieleltään muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä. Ennusteen mukaan vuoteen 2035 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Perusopetusta järjestetään Suomessa lähes 50:llä eri äidinkielellä.

Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa sekä peruskoulun opetussuunnitelmassa onkin huomioitu kielitietoinen kasvatus, joka ohjaa ymmärtämään oppilaan käyttämien eri kielten merkitystä oppimisessa, vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa. Kielitietoisessa pedagogiikassa tuetaan eri kielien käyttöä eri tilanteissa ja huomioidaan myös oppilaiden ja perheiden kulttuurinen ja katsomuksellinen moninaisuus.

Kielitietoinen kasvatus edesauttaa luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä sekä koulukielen oppimista, mikä on tärkeää suomalaiseen kulttuurin integroitumisen ja jatkokoulutusmahdollisuuksien kannalta. Heikko suomen tai ruotsin kielen taito heijastuu peruskoulussa oppimistuloksiin. Koulukielen hyvän hallinnan saavuttamiseksi onkin tärkeää tukea lapsen oman äidinkielen osaamista ja kehitystä; mitä paremmin oppilas hallitsee ensikielensä, sitä paremmin hän oppii myös vieraan kielen. Äidinkieli on perusta lapsen ajattelulle ja tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Lapsen oman kieli-identiteetin kohtaaminen ja tunnistaminen luo suotuisat edellytykset niin koulukielen kuin muiden aineiden oppimiselle.

Lapsen ja nuoren kielitaidon tukemisessa varhaiskasvattajien, koulun ja vanhempien moniammatillinen yhteistyö on ensiarvoista. Tuoreen selvityksen mukaan kasvatusalan ammattilaiset kaikilla koulutusasteilla kaipaavat lisää tukea ja resursseja kielikasvatukseen. Päiväkotien ja koulujen lisäksi tärkeitä yhteistyötahoja ovat erityisesti kirjastot ja maahanmuuttajien tukipalvelut sekä neuvolat.

Koko perheen monikielisyyden tukemiseksi kodeille tulisi olla tarjolla helposti saatavaa tietoa oman äidinkielen ylläpitämisen tärkeydestä ja kehittämisestä sekä konkreettisia keinoja siihen. Lisäksi opetuksen olosuhteiden pitäisi olla sellaiset, ettei lapsen osallistuminen oman äidinkielen tunneille olisi perheille liian vaikeaa järjestää.

Toimiva monikielinen yhteiskunta tunnistaa, että eri kielet elävät rinnakkain eri tilanteissa. Kielet ovat osa sosiaalista vuorovaikutusta, ja eri kieliä voi käyttää limittäin ja rinnakkain. Hyvinvoiva, monikielinen ja -muotoinen väestö on resurssi ja rikkaus tulevaisuuden Suomelle.

Lukukeskuksen selvitys monikielisten perheiden toiveista ja tarpeista: Monikielinen lukutaito -selvitys

4. Miten tuemme kaikenikäisten kansalaisten lukutaitoa tasavertaisesti?

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja yksilön kasvun täyteen potentiaaliinsa. Oikeus lukutaitoon on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.
Lukutaito on perusta monille taidoille, joita yhä nopeammin muuttuva maailma meiltä vaatii. Lukutaito tulisikin nähdä jokaisen oikeutena ja perusperiaatteena, joka edistää yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja valtioiden elinoloja ja olosuhteita. Lukutaidon avulla ihminen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja maailmaan.

Riittävä lukutaidon taso varmistaa, että yksilö pärjää arjen tilanteissa, pystyy arvioimaan tietoa ja hahmottamaan kokonaisuuksia. Heikosti lukeville esimerkiksi sanomalehden lukeminen, ohjeiden ymmärtäminen tai lomakkeiden täyttäminen voi olla vaikeaa. Myös yhä digitaalisempi mediaympäristö edellyttää meiltä aina vaan parempaa lukutaitoa, eikä kriittinen lukutaito ole itsestäänselvyys.

Nyky-yhteiskunnassa kansalaisella on vaara joutua informaatiovaikuttamisen uhriksi. Käsityksiimme ja mielipiteisiimme voidaan pyrkiä vaikuttamaan valheellisella informaatiolla, vääristellyllä tiedolla tai rajoittamalla objektiivisen tiedon saamista. Tarvitaan hyvää monilukutaitoa, jolla pystyy kriittisesti arvioimaan tietoa eri lähteistä, tajuamaan syy-seuraussuhteet ja muodostamaan oman käsityksensä.

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito on erinomainen, mutta Suomessakin yhä useampi aikuinen tarvitsee tukea lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen. Suomalaisista aikuisista 11 %:lla on heikko lukutaito. Selkokielen tarpeessa arvellaan olevan jopa 750 000 henkilöä eli 14 % suomalaisista. Yleiskieltä heikosti ymmärtäville suunnatun selkokielen tarve on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut noin 100 000 henkilöllä.

Englantilaisen selvityksen mukaan työelämässä olevat heikosti lukevat eivät yleensä hakeudu lukutaitoa parantaviin ohjelmiin tai tukitoimien piiriin. Myös organisaatiot sopeuttavat ennemmin omaa toimintaansa korvatakseen työntekijöidensä heikkoja taitoja sen sijaan, että tukisivat lukutaidon kehittämistä ja parantamista. Heikon lukutaidon vaikutus jää näin helposti piiloon, vaikka sillä voi olla tuottavuutta alentava vaikutus.

Yhdysvalloissa on arvioitu, että jos kaikkien aikuisten lukutaidon taso nousisi kuudesluokkalaisen tasolle, sen hyöty Yhdysvalloille olisi jopa 2 biljoonaa dollaria vuodessa.

Hyvän lukutaidon saavuttaa vain lukemalla. Lukeminen on myös reitti mielikuvitukseen ja luovuuteen sekä tiedon lähde. Lukeminen syventää ymmärrystä monimutkaisista kokonaisuuksista, laajentaa ajatusmaailmaa ja synnyttää uusia ideoita. Etenkin kaunokirjallisuuden lukeminen voi auttaa meitä ymmärtämään muiden ihmisten ajatuksia ja tunteita. Siksi omaa lukutaitoa kannattaa vaalia ja vahvistaa koko eliniän.

Lue lisää lukutaidon yhteiskunnallisesta merkityksestä 10 faktaa lukutaidosta

5. Miten säilytämme elinvoimaisen suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin?

Kirjallisuuden vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja merkitys yhteiskunnan sivistyksen ja kehityksen perustana on aina ollut voimakas. Kirjallisuudella on edelleen paljon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suomen Kulttuurirahaston selvityksen mukaan lukeminen on edelleen suomalaisten suosituin harrastus. Kirjat ovat kunniapaikalla kirjastoissa ja kirjamessuilla riittää kuhinaa. Kulta ry:n tilaamasta Taloustutkimuksen tutkimuksesta selviää, että kirjallisuuteen liittyvät alat työllistävät taiteen aloista eniten. Lisäksi kirjallisuus tuottaa musiikin, teatterin, elokuvien ja muiden kulttuurialojen kautta välillisesti huomattavan määrän lisää verotuloja. Lukukeskus vaatiikin muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin.

Lukukeskus välittää vuosittain kirjailijoille lähes 2000 esiintymistilausta. Vuonna 2022 Lukukeskus tilitti kirjailijoille palkkioina yli 400 000 €. Kirjailijavierailut lisäävät tutkitusti kiinnostusta lukemiseen ja ovat varteenotettava osa kirjailijoiden toimeentuloa.

Kirja-ala on merkittävä luovan alan työllistäjä, lukutaidon edistäjä ja osaamistason kehittäjä. Kirja-alalla on paljon käyttämätöntä vientipotentiaalia ja annettavaa Suomen maakuvalle. Tämä käy ilmi vertailtaessa kirjallisuuden ulkomaankaupan lukuja pohjoismaisten naapureidemme vastaaviin lukuihin.

Kirja-alan järjestöt ehdottavatkin, että Suomeen laaditaan historian ensimmäinen Kirjallisuuspoliittinen ohjelma. Ohjelmaan sisältyvät tiedot kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyedellytysten turvaamisesta, tuotannon tuesta, vienti-investoinneista ja kirjastojen toiminnasta. Näin varmistetaan, että resursointi lukemisen edistämisen, kirjallisuuden tekijöiden toimeentulon tukemisen, viennin edistämisen ja tuotannon tukemisen välillä toteutetaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoa kirjallisuuspoliittisesta ohjelmasta: Kirjallisuuspoliittinen ohjelma Suomen Kirjailijaliiton sivuilla
Lisätietoa kulttuuribudjetti prosenttiin -tavoitteesta Kulta ry.: Kulttuuribudjetti prosenttiin

6. Miten edistämme kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanoa?

Lukukeskuksen eduskuntavaaliteemat pohjautuvat kansallisen lukutaitostrategian suuntaviivoihin. Lukutaitostrategian visio – Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 – tavoittelee yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän.

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan tekoja ja päätöksiä, joilla turvataan edellytykset lukea ja ylläpidetään rikasta kirjallista kulttuuria. Lukukeskus vaatii muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin.

Lukemisesta ja sen merkityksestä tulee edelleen puhua monipuolisesti ja kaikille tasa-arvoisen lukutaidon eteen tehdä töitä. Noin puolet suomalaisista aikuisista on huomannut julkisen keskustelun lukemisen tärkeydestä, ja heistä noin kolmannes kokee tämän vaikuttaneen omaan lukemiseensa. Lukemisen sovittamista ihmisten entistä kiireisempään arkeen tulisi kehittää laajalla rintamalla, esimerkiksi uudenlaisten luku- ja tekstimuotojen tarjonnan avulla.

Lukemista, kirjallisuutta ja lukutaitoa edistävien järjestöjen toiminta on turvattava. Järjestöt tekevät huomattavan tärkeää työtä sellaisten kohderyhmien parissa, jotka eivät ole Opetushallituksen ja muun julkishallinnon piirissä. Tällaista työtä tehdään esim. perheiden, aikuisten, syrjäytymisvaarassa olevien, maahanmuuttajien sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan parissa. Vain turvatuilla toimintaedellytyksillä voidaan tehdä pitkäjänteistä työtä, joka tuottaa tuloksia lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.

Lukemisen trendejä ja lukutaidon kehittymistä on tärkeää tarkastella myös globaalina kysymyksenä. Kiinnostavia esimerkkejä osaamisen tason nousuun johtaneesta lukutaitotyöstä löytyy esimerkiksi naapurimaistamme Ruotsista ja Virosta. Pitkäjänteisellä työllä Suomella on edellytykset säilyttää lukemisen ja kirjallisuuden arvostus sekä asemansa lukutaidon kärkimaana.

Tutustu kansalliseen lukutaitostrategiaan: Kansallinen lukutaitostrategia 2030

Lukukeskuksen tavoitteet eduskuntavaaleissa 2023

Lukukeskus nostaa omissa eduskuntavaaliteemoissaan esiin lukutaitotyön ja lukemisen yhteiskunnallista merkitystä. Lukevien ihmisten ja kirjallisen kulttuurin säilymistä edesautetaan takaamalla jokaiselle tasavertaiset edellytykset lukea. Lukukeskuksen eduskuntavaaliteemat pohjautuvat kansallisen lukutaitostrategian suuntaviivoihin.

Tutustu Lukukeskuksen hallitusohjelmatavoitteisiin

Kansallinen lukutaitostrategia 2030

Kansallinen lukutaitostrategia 2030 kuvaa toimia, joita Suomessa tulee tehdä monilukutaidon vahvistamiseksi. Lukutaitostrategian visio – Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 – tavoittelee yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän.

Kansallinen lukutaitostrategia 2030