Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014 Hän teroittaa, että lukeminen alkaa nuoren omasta kiinnostuksesta, ja voi vaikuttaa ihmisen koko elämään hyvinkin kokonaisvaltaisesti.

Yhdysvaltalainen lukutaidon professori William G. Brozo haluaa suunnata avun niille, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat; heikosti lukeville pojille. Brozo toimii parhaillaan lukutaidon professorina Yhdysvalloissa, George Masonin yliopistossa Viriginassa. Hän on erikoistunut tutkimaan poikien lukemista, ja on työskennellyt erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorien parissa Yhdysvalloissa.

Ensimmäistä kertaa Suomessa syyskuussa vieraillut Brozo esitelmöi aiheesta Länsi- ja Sisä-Suomen, Ålands Högskolanin sekä Lukukeskuksen kutsumana. Lukukeskuksen 11.9.2014 Bonnierin tiloissa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui kirjastonhoitajia, opettajia, kustannustoimittajia, kirjallisuusihmisiä, äitejä… Heitä yhdisti yksi asia; suurin osa yleisöstä oli naisia. Lukeminen on harvinaisen sukupuolisidonnainen harrastus ja juuri tähän Brozo haluaa puuttua.

Brozon tarjosi esitelmässään neljää selkeää ja yksinkertaista keinoa heikosti lukevien poikien auttamiseksi. Tärkeintä on valita aihe, joka kiinnostaa heikosti lukevaa poikaa. On kysyttävä, mistä hän pitää ja minkälaisesta aiheesta hän haluaisi lukea. Sopivin kirja kaikkiin tilanteisiin ei ole sama. Brozo puhui ”entry point textistä”, kirjasta, josta on helppo aloittaa, kirjasta, joka kenties on se ensimmäinen kirja, jonka heikko lukija saa luettua kannesta kanteen. Tärkeintä on mukaansatempaavuus ja kiinnostava aihe, ei niinkään kirjallisesti korkea taso. Tällaisen tekstin löytämisessä voi auttaa kirjavinkkaus tai poikien omat lukupiirit.

Brozon mukaan lukemiseen kannustamisessa on edettävä hiljalleen, ja otettava huomioon lukijan taso. Luokkahuoneessa kiukuttelevia poikia ei kannata lyödä Shakespearella päähän. Brozo puhuu siltojen rakentamisesta helppolukuisten, nuorten omasta maailmasta kumpuavien ja esimerkiksi opinnoissa vaadittavan lukutaidon välille. Hän käyttää esimerkkinä graafista novellia; sarjakuvamuotoon muutettua Shakespearen Hamlet-näytelmää. Yhteys tekstin ja nuoren oman elämän välillä innostaa lukemaan.

Myöskään esimerkin voimaa ei pidä aliarvioida. Parhaiten tuntuvat tepsivän samaa sukupuolta ja samaa etnistä alkuperää olevat lukukaverit tai -opastajat. Myös isän ja isoisän olisi tärkeä lukea. Heikolla lukijalla tulisi olla mahdollisuus päästä kosketuksiin jonkun lukevan ja samaistuttavan aikuisen kanssa esimerkiksi lukupiirissä.

Viimeinen neuvo liittyy kiinteästi edelliseen. Heikot lukijat tulisi alistaa positiivisille roolimalleille ja arkkityypeille. Kun ihmiselämän kirjoa ja erilaisia hyviä roolimalleja, joita kirjallisuus vilisee, nostettaisiin enemmän esille, jolloin kuva maskuliinisuudesta laajenee. Lukeminen ei ole pelkästään tyttöjen juttu vaan lukeminen on kaikille sopiva harrastus. Lukea voi kuka tahansa sukupuolesta tai iästä huolimatta.

Kuka William G. Brozo?

William G. Brozo on arvostettu lukutaidon professori George Masonin yliopistosta Virginiasta, Yhdysvalloista. Brozo on työskennellyt erityisesti maahanmuuttajataustaisten, lukemisen kanssa taistelevien poikien kanssa jo yli 30 vuotta. Hän on julkaissut aiheesta useita kirjoja mm. To Be a Boy, To Be a Reader: Engaging Teen and Preteen Boys in Active Literacity ja Bright Beginnings for Boys: Engaging Young Boys in Active Literacy. Brozo työskentelee myös kansainvälisten PISA- ja PIRLS-tutkimusten työryhmissä. Hän kiertää säännöllisesti ympäri Eurooppaa ja USA:ta puhumassa nuorten lukemisesta.

Mediajuttuja Brozon vierailusta:

William G. Brozon haastattelu Kirjastokaistassa

Turun Sanomat 8.9.
Hufvudstadsbladet 9.9.
Iltalehti 10.9.
Helsingin Sanomat 11.9.
MTV3 Uutiset 11.9.
Yle TV1 Uutiset 11.9.
Nyt-liite 11.9.
Etelä-Suomen Sanomat: Kalle Veirton blogi aiheesta