David Mallows: Aikuisten lukutaidon vaatimukset ja resurssit

David Mallows lähestyy lukutaitoa aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Vuoden 2012 kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan OECD-maissa 15,5 % aikuisista lukee heikosti. Suomessa heikosti lukevia on noin 11 %.

Kohderyhmän tavoittaminen on aikuiskoulutuksen erityinen haaste: toisin kuin lasten ja nuorten kohdalla, aikuisväestön kohdalla ei voida turvautua koulujärjestelmän kaltaiseen, koko väestön kattavaan järjestelmään. Toinen haaste liittyy siihen, kuinka yksilöt saadaan kiinnostumaan opiskelusta ja sitoutumaan siihen.

Mallowsin mukaan yleisesti oletetaan, että yhteiskunnallinen toimintakyky ja arjessa selviäminen edellyttää perustason lukutaitoa. Tilastot kuitenkin kiistävät oletuksen: valtaosa heikosti lukevista lukutaidon ykköstasolle tai sen alle sijoittuvista on mukana työelämässä, ja suurin osa heistä on suorittanut toisen asteen koulutuksen. Enemmistö heistä on maiden syntyperäisiä kansalaisia.

Mallows nostaa esiin lukutaidon sosiaalisen ja kontekstisidonnaisen ulottuvuuden ja esittää, että erilaiset toimintaympäristöt edellyttävät ihmisiltä erilaisia lukutaitoja ja eri taitotasoja. Joissakin ympäristöissä voi siis pärjätä ongelmitta heikollakin lukutaidolla. Hän korostaa, että aikuisväestön kohdalla on erityisen tärkeää keskittää huomio niihin ihmisiin, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä pyrkiä ymmärtämään heidän tarpeitaan ja elinympäristöään.

Joillakin työpaikoilla luku- ja kirjoitustaitoon liittyvät tehtävät on Mallowsin mukaan hajautettu siten, että vaatimukset lukutaidon tasosta vaihtelevat toimenkuvan mukaan. Organisaatiot sopeuttavat omaa toimintaansa alentaakseen työntekijöihin kohdistuvia taitovaatimuksia. Monissa työtehtävissä saattaa siis selvitä hyvin vähäisellä lukutaidolla. Tämän seurauksena yksilöt eivät työympäristössään pääse kehittämään tai välttämättä edes ylläpitämään vähäistä lukutaitoaan. Työpaikoilla ei liioin synny tarvetta lukutaidon kehittämiselle, eivätkä yksilöt välttämättä koe sitä tarpeelliseksi omalta osaltaan.

Jotta aikuiskoulutuksessa voidaan tarjota kiinnostavia oppimismahdollisuuksia ja saada osallistujat sitoutumaan kirjallisten taitojensa syventämiseen, koulutussuunnittelun tulee Mallowsin mukaan rakentua siten, että se vastaa todellisiin tarpeisiin, joita yksilöt kokevat elämässään. Tämä edellyttää huomion kiinnittämistä erilaisiin kirjallisiin ympäristöihin, joissa yksilöt todellisuudessa elävät: on tarkasteltava niiden asettamia vaatimuksia ja toisaalta mahdollisuuksia, joita ne tarjoavat lukutaidon kehittämiselle. Työpaikkojen ohella keskeisiä kirjallisia ympäristöjä ovat muun muassa perhe-elämään ja harrastuksiin liittyvät ympäristöt.

Kohderyhmälähtöinen lähestymistapa auttaa löytämään oppimismenetelmiä ja kirjallisia käytäntöjä, joista yksilöt parhaiten hyötyvät ja jotka he kokevat mielekkäiksi. Näin he todennäköisimmin sitoutuvat kehittämään lukutaitoaan.

Lue lisää PIAAC: OECD (2013), OECD Skills Outlook 2013
Lue lisää PIAAC-tutkimus Suomi

David Mallowsin puheenvuoro oli osa Lukuliikkeen koordinoimaa Kansallinen lukutaitostrategia -webinaarisarjaa. Lue lisää Kansallisesta lukutaitostrategiasta Lukuliikkeen sivuilta.