Etusivu > Uutiset >

Euroopan lukutaitoverkoston vetoomus tulevalle Euroopan parlamentille

Euroopan lukutaitoverkoston vetoomus tulevalle Euroopan parlamentille

Euroopan lukutaitotoimijoiden verkosto EURead vetoaa yleiskokouksessaan kuudella teesillä eurooppalaisiin päättäjiin. Tavoitteena on Eurooppa, joka kehittää rakenteita lukijuuden lujittamiseksi ja jokaisen eurooppalaisen lukutaidon varmistamiseksi.

EURead, johon kuuluu 34 Euroopan vaikutusvaltaisinta lukemiseen ja lukutaitoon sitoutunutta järjestöä, kehotti tänään 4.6.2024 Euroopan johtajia tunnustamaan lukutaidon perusihmisoikeudeksi ja demokratian suojelun kannalta olennaiseksi tekijäksi.

Kuuden kohdan vetoomus perustuu näyttöön siitä, että lukutaidolla ja säännöllisellä lukemisella on laaja vaikutus yksittäisten kansalaisten yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja kykyyn tunnistaa disinformaatiota. Lausunnossa kehotetaan myös investoimaan edelleen lapsiperheille suunnattuihin kirjalahjaohjelmiin, koulukirjastoihin ja yleisiin kirjastoihin sekä lukemisen edistämistyöhön, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä kansalaisten kriittisen lukutaidon kehittymiselle.

“Demokraattisiin arvoihin kohdistuvat uhat on tunnistettava kaikkialla Euroopassa, myös meillä Suomessa. Lukutaito on paras keino puolustautua mis- ja disinformaatiota vastaan. Perheiden yhteisiin lukuhetkiin panostaminen taas on tehokas pitkän aikavälin investointi, jolla turvaamme tasavertaiset mahdollisuudet lukea ja vahvistaa lukutaitoa kaikissa lapsiperheissä. Yhdessä lukeminen ja rakkaus kirjoihin antaa parhaat edellytykset kasvaa uteliaaksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi. Kaikenikäisten lukutaidon vahvistaminen on välttämätön tulevaisuusteko”, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö muistuttaa EURead-verkoston yleiskokouksesta Ateenasta.

EUReadin vetoomus lukemisen ja lukutaidon puolesta

EURead-verkosto vetoaa päättäjiin kuudella teesillä. Tavoitteena on Eurooppa, joka kehittää rakenteita lukijuuden lujittamiseksi ja jokaisen eurooppalaisen lukutaidon varmistamiseksi.

1. Lukeminen on ihmisoikeus ja ainoa keino toiminnallisen, syventyneen lukutaidon kehittymiselle.

On laajalti todistettu, että säännöllinen lukeminen parantaa mielenterveyttä ja hyvinvointia, vaikuttaa positiivisesti oppimistuloksiin sekä lisää sosiaalista liikkuvuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta. PISA-tutkimuksen määritelmän mukaan lukeminen on tekstien ”ymmärtämistä, käyttöä, arviointia, reflektointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi”. Koska lukemaan oppimisella on laaja vaikutus yksilöiden elämään, lukemaan oppiminen ja lukemisesta nauttiminen on jokaisen perusoikeus.

2. Lukutaito on yhteiskuntamme toiminnan perusta, ja on siksi kaikkien yhteinen asia.

Kansalaisten hyvä lukutaidon taso voi osaltaan kasvattaa taloutta ja kansanterveyttä, lisätä sosiaalista liikkuvuutta ja parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Sen varmistaminen, että Euroopan kansalaiset ovat säännöllisiä lukijoita, on monenlaisten valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden asia myös koulutus- ja kulttuurisektorin ulkopuolella. Tämä tarkoittaa muun muassa liike-elämän, terveydenhuollon ja alueellisen kehittämisen organisaatioita.

3. Kansalaisten kriittinen lukutaito on demokraattisesti toimivan yhteiskunnan edellytys.

Disinformaation aikakaudella kyky tulkita tietoa ja arvioida väitteiden uskottavuutta on olennaisen tärkeää nykyaikaisten demokratioiden toiminnalle. Kriittisen lukutaidon edistämisen tulisi olla hallitusten ensisijaisia tavoitteita, ja se tulisi myös lisätä osaksi Euroopan komission laatimaa demokratian puolustuspakettia.

4. Lukemisen tulisi olla osa perhe-elämää lapsen ensimmäisistä päivistä lähtien, ja hallitusten tulisi investoida lisää varhaisiän kirjalahjaohjelmiin.

On olemassa laajaa tieteellistä näyttöä siitä, että pienten lasten kanssa lukeminen voi olla ratkaisevassa asemassa lapsen kielliselle kehitykselle ja emotionaalisen kiintymyssuhteen syntymiselle vanhemman tai huoltajan kanssa. Tiedämme, että lapsista, joille luetaan pienenä, kasvaa todennäköisemmin lukevia aikuisia. Varhaisiän kirjalahjaohjelmat lisäävät perheiden lukemista ja turvaavat lapsen varhaista kehitystä. Kirjalahjaohjelmat, kuten Suomen Lukulahja lapselle, tulee lisätä Euroopan lapsitakuuseen (European Child Guarantee), ja varmistaa oma kirjalahja jokaiselle lapselle.

5. Monenlaisten kirjojen saatavuus esimerkiksi päiväkodeissa, koulukirjastoissa ja yleisten kirjastojen kautta on olennaisen tärkeää lukemisen edistämistä, joka tarvitsee taloudellista tukea.

Jokainen Euroopan kansalainen hyötyisi siitä, että hänellä olisi syntymästään lähtien saatavillaan monipuolista lukemista monissa eri formaateissa, sillä se auttaa säännöllisten lukutottumusten omaksumisessa ja ylläpitämisessä. Koulu- ja lähikirjastot ovat tärkeä osa lukemisen infrastruktuuria. Niiden laadukkaat kokoelmat ja asiantuntevat työntekijät tukevat lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen.

6. Lukutaitojärjestöjen ja muiden toimijoiden rooli lukutaitotyön rakenteissa tulee tunnistaa ja turvata.

Järjestöt toimivat välittäjinä julkisen vallan ja ruohonjuuritason välissä. Järjestöt mahdollistavat laajat, yhteiskunnan eri sektorit ylittävät toimet lukemisen edistämiseksi. Vaikka nämä toimijat voivatkin johtaa edistämistoimia, on kuitenkin kaikkien yhteiskunnan toimijoiden vastuulla viestiä, että lukemista arvostetaan.

EURead

Vuonna 2000 perustettu EURead on 34 organisaation verkosto, jonka jäsenet tulevat 23 eri Euroopan maasta. EURead-lukutaitoverkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta lukemisen ja lukutaidon merkityksestä niin paikallisella, kansallisella kuin Euroopan tasolla.

Yleiskokous on vuosittainen tapahtuma lukemisen edistämiseksi ja lukutaitoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Euroopan maissa. Lukukeskus osallistuu kokoukseen verkoston jäsenjärjestönä.

Lue lisää verkostosta: euread.com

 

Kuva: Vangelis Patsialos