Aikuisten heikko lukutaito esteenä työllistymiselle, arvioivat työllisyyspalvelujen asiantuntijat

Helsingin työllisyyspalvelut ja Lukukeskus selvittivät työnhakijoiden lukutaidon merkitystä työllistymiseen. Selvitykseen vastasi reilut 50 Helsingin työllisyyspalveluissa asiakaspalvelutyötä tekevää asiantuntijaa. Heikko lukutaito vaikeuttaa selvityksen mukaan sekä Suomessa syntyneiden että muualta muuttaneiden työnsaantia.  

Kyselyssä lukutaidon määriteltiin tarkoittavan kykyä ymmärtää lukemaansa, taitoa kirjoittaa tai täyttää lomakkeisiin vaadittavat tiedot sekä laajempia arjen tekstitaitoja. Työllisyyspalvelujen asiantuntijoista 40 % kokee, että heikon lukutaidon omaavia työnhakijoita on nyt aiempaa enemmän. Jopa 81 % vastaajista kertoo työnhakijoiden itse arvioineen heikon lukutaidon olevan esteenä työnhaulle. Esteet työllistymisessä eivät siis selity pelkällä kielitaidon puutteella, vaan kyselyssä tarkasteltiin nimenomaan työnhakijan luku- ja kirjoitustaitoa.  

Asiantuntijoiden vastauksista välittyy myös, että työnhakijoilta edellytetään aiempaa parempaa lukutaitoa työnhakuun liittyvien palveluiden siirryttyä sähköisiksi. Digipalveluiden käyttö edellyttää hyvää hahmotuskykyä ja lukutaitoa. Lomakkeita taas on vaikea täyttää vajavaisella kirjoitustaidolla.  

”Joillain työnhakijoilla on saattanut jäädä peruskoulu kesken ja nyt viimeistään havahdutaan siihen, että työtä hakiessa on osattava kirjoittaa kohteliaasti ja laittaa yhdyssanat oikein. Ääripäässä työnhakija ei erota pieniä ja isoja aakkosia toisistaan. Näppäimistöllä näkyvät isot kirjaimet ja ruudulle ilmestyvät pienet kirjaimet aiheuttavat hämmennystä,” kertoo Helsingin työllisyyspalveluiden projektisuunnittelija Anni Rolig. 

Työllistymisen tukemiseksi Helsingin työllisyyspalvelut järjestävät digitaitokursseja heikosti lukeville ja kirjoittaville työnhakijoille.  

”Huomasimme Helsingin työllisyyspalveluiden Digityöelämää-hankkeen alkeistason digitaitokursseilla, kuinka heikko luku- ja kirjoitustaito vaikuttavat digitaitotasoon. Työnhaussa tarvittavia digitaitoja on lähes mahdoton oppia, mikäli luku- ja kirjoitustaito eivät parane, sillä digipalvelut nojaavat vahvasti lukemiseen ja kirjoittamiseen”, Rolig sanoo. 

Digitaitokursseilla harjoitellaan luku- ja kirjoitustaitoa asiakaslähtöisesti. Rauhallinen opetustahti ja selkeän suomen käyttö ja kouluttajien riittävä määrä tukevat kaikkien oppimista. Näillä kursseilla on kerrallaan korkeintaan 15 osallistujaa ja kolme kouluttajaa. 

”Huomionarvoista on, että lähes puolet kyselyyn vastanneista työllistymispalvelujen asiantuntijoista ei tiedä asiakkaansa lukutaidon tasoa työnhaun alkaessa. Tällöin ongelma voi jäädä tunnistamatta ja työnhaun vaikeudet turhaan pitkittyä. Meiltä puuttuvat myös riittävät tukitoimet aikuisten lukutaidon vahvistamiseksi,” toteaa Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.  

”Ylipäänsä meidän pitäisi ymmärtää paremmin aikuisten lukutaitoon liittyviä vaikeuksia. Suomalaisista aikuisista 11 % on tilastollisesti heikko lukutaito. Arviolta 750 000 suomalaista hyötyisi selkokielestä. Samalla työelämän ja koko yhteiskunnan vaatimukset lukutaidollemme ovat entistä moninaisemmat. Aikuisten lukutaitoon panostaminen on tehokas työllisyystoimi,” Emmi Jäkkö muistuttaa.  

Kyselyn tulokset 

• Työllisyyspalvelujen asiantuntijoista 40 % arvioi, että asiakkaiden lukutaito on heikentynyt. Jopa 81 % vastaajista kertoo työnhakijoiden itse kertoneen heikon lukutaidon olevan esteenä työnhaulle. Puolet työllisyyspalvelujen asiantuntijoista arvelee asiakkaansa lukutaidon tason olevan esteenä työnhaulle. 
• Joka kolmas työllisyyspalvelujen asiantuntija arvioi, että suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville työnhakijoille heikko lukutaito on merkittävä este työllistymiselle. Työllisyyspalvelujen asiantuntijoista jopa 83 % arvelee, että Suomeen muuttaneille työnhakijoille heikko lukutaito on merkittävä este työllistymiselle. 
• Kolmannes työllisyyspalvelujen asiantuntijoista arvelee usein jättäneensä työpaikan tarjoamatta, koska hakijan luku- ja kirjoitustaito ei ole riittävä. Toinen kolmannes asiantuntijoista arvelee näin käyneen joskus. 

• Työnhaun onnistumisen kannalta asiakkaan osaamistason ja lukutaidon tason tunnistaminen olisi tärkeää, jotta mahdolliset tukipalvelut olisivat käytettävissä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silti lähes puolet työllisyyspalvelujen asiantuntijoista ei tiedä asiakkaansa luku- ja kirjoitustaidon tasoa työnhaun alkaessa. Alle kymmenes asiantuntijoista saa tiedon osaamisesta etukäteen. 
• Selvityksen perusteella heikko lukutaito on merkittävä tekijä työttömyyden jatkumiselle. Silti yli kolmannes työllisyyspalvelujen asiantuntijoista ei tiedä mihin asiakkaan voisi ohjata vahvistamaan lukutaitoa. Lisäksi lähes 40 % kertoo, että lukutaitoa vahvistaviin tukipalveluihin on vaikea päästä, joten asiakasta on hankala ohjata eteenpäin. 

Lue lisää: Lukukeskuksen selvitys.