Aikuisten heikko lukutaito on esteenä työllistymiselle, arvioivat työllisyyspalvelujen asiantuntijat
Helsingin työllisyyspalvelut ja Lukukeskus selvittivät työnhakijoiden lukutaidon merkitystä työllistymiseen. Selvitykseen vastasi reilut 50 Helsingin työllisyyspalveluiden asiakaspalvelutyötä tekevää ammattilaista.
Kyselyssä lukutaidon määriteltiin tarkoittavan kykyä ymmärtää lukemaansa, taitoa kirjoittaa tai täyttää lomakkeisiin vaadittavat tiedot sekä laajempia arjen tekstitaitoja. Kyselyssä selvitettiin niin suomessa syntyneiden, suomea äidinkielenään puhuvien kuin Suomeen muuttaneiden, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asiakkaiden lukutaidon vaikutusta työllistymiseen.
Heikko lukutaito vaikeuttaa sekä suomalaistaustaisten että muualta muuttaneiden työnsaantia. Ongelma ei siis selity kielitaidon puutteella, vaan kyselyssä tarkasteltiin nimenomaan työnhakijan luku- ja kirjoitustaitoa.
Kyselyn tulokset
Työllisyyspalvelujen asiantuntijoista 40% arvioi, että asiakkaiden lukutaito on heikentynyt. Jopa 81% vastaajista kertoo työnhakijoiden itse kertoneen heikon lukutaidon olevan esteenä työnhaulle. Puolet työllisyyspalvelujen asiantuntijoista arvelee asiakkaansa lukutaidon tason olevan esteenä työnhaulle.
1. Oletko huomannut muutoksia asiakaskunnan lukutaidossa viime vuosien aikana?
”Maahan muuttaneiden lukutaito, mutta myös suomea äidinkielenään puhuvien valmius perehtyä kirjoitettuihin ohjeisiin heikentynyt mielestäni.”
”Asiakaskuntani on muuttunut. Tällä hetkellä ohjaan pitkään Suomessa asuneita ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä, koulutuksiin ei osata hakea, työnhaku ei onnistu, viranomaisviestejä ei ymmärretä.”
”Erityisesti tiedonhankintaan tänä päivänä tarvitaan hyvää lukutaitoa, koska kaikki tieto on netissä ja usein tekstimuodossa.”
”Lukutaidon haasteet tulevat esiin erityisesti digimaailmassa, jossa tulee kyetä analysoimaan tietoa ja erottamaan tärkeä epärelevantista (tai jopa huijauksesta), ymmärtää erilaisia polkuja ja toimintoja sivujen välillä sekä erityyppisiä tekstejä ja muutoksia. Aiemmin sanomalehdet säilyivät suht muuttumattomana sekä sisältö oli muuttumattomana edessä, verrattuna digimaailmaan, jossa sisältö on eri muodoissa ja elää jatkuvasti.”
2. Ovatko asiakkaasi itse kertoneet työnhaun olevan vaikeaa, koska luku- tai kirjoitustaito ei ole riittävän hyvä?
3. Asiakas ei ole maininnut asiasta, mutta olet itse arvellut työnhaun vaikeuden johtuvan riittämättömästä luku- tai kirjoitustaidosta.
”Asiakkaat tarvitsevat kädestä pitäen apua koulutushakemusten tekemiseen (olen opo). Ohjaan neuvontapalveluihin työnhakuasioissa. Jotkut asiakkaat jatkolähettävät minulle saamiaan koulutushakuihin liittyviä tai viranomaisviestejä, joita eivät ymmärrä.”
”Meillä tulisi olla enemmän keinoja todentaa tämä haaste.”
”Joidenkin suomea äidinkielenään puhuvien asiakkaiden kirjallinen viestintä on niin vaikeaselkoista, että epäilen kirjoitustaidon vaikeuttavan asiantuntijatyön saantia ja työssä pysymistä.”
”Todella usein luetun sisäistämisessä on ongelmia. Luetun ohjeen mukaan toimiminen ja ohjeiden seuraaminen on todella haastavaa.”
”Jos asiakkaan luku- ja kirjoitustaito on puutteellinen, keskitymme siihen, kuinka hän voisi parantaa sitä ennen kuin aloittaa aktiivisen työnhaun.”
Joka kolmas työllisyyspalvelujen asiantuntija arvioi, että suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville työnhakijoille heikko lukutaito on merkittävä este työllistymiselle.
4. Kuinka suuri este heikko lukutaito on työn saamiselle suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville asiakkaillesi?
Työllisyyspalvelujen asiantuntijoista jopa 83% arvelee, että Suomeen muuttaneille työnhakijoille heikko lukutaito on merkittävä este työllistymiselle.
5. Kuinka suuri este heikko lukutaito on työn saamiselle Suomeen muuttaneille asiakkaillesi?
Kolmannes työllisyyspalvelujen asiantuntijoista arvelee usein jättäneensä työpaikan tarjoamatta, koska hakijan luku- ja kirjoitustaito ei ole ole riittävä. Toinen kolmannes asiantuntijoista arvelee näin käyneen joskus.
6. Oletko joutunut jättämään työpaikan tarjoamatta asiakkaan riittämättömän luku- tai kirjoitustaidon takia?
Työnhaun onnistumisen kannalta asiakkaan osaamistason ja lukutaidon tason tunnistaminen olisi tärkeää, jotta mahdolliset tukipalvelut olisivat käytettävissä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Silti lähes puolet työllisyyspalvelujen asiantuntijoista ei tiedä asiakkaansa luku- ja kirjoitustaidon tasoa työnhaun alkaessa. Alle kymmenes asiantuntijoista saa tiedon osaamisesta etukäteen.
7. Onko sinulla tieto asiakkaasi lukutaidon tasosta asiakassuhteen alkaessa?
”Useimmiten kielitaitoa ei ole testattu. Jos on epäselvä tilanne, saatan vinkata asiantuntijalle, että laaja kielitaidon arvio olisi paikallaan.”
”Usein on tilanne, ettei lukutaidon taso ole mistään tiedossa. Aiemmasta testauksesta voi olla huomattavan pitkä aika.”
Selvityksen perusteella heikko lukutaito on merkittävä tekijä työttömyyden jatkumiselle. Silti yli kolmannes työllisyyspalvelujen asiantuntijoista ei tiedä mihin asiakkaan voisi ohjata vahvistamaan lukutaitoa. Lisäksi lähes 40% kertoo, että lukutaitoa vahvistaviin tukipalveluihin on vaikea päästä, joten asiakasta on hankala ohjata eteenpäin.
8. Jos tunnistat asiakkaallasi riittämättömän tai heikon lukutaidon, tiedätkö millaisiin tukipalveluihin tai opetukseen voit ohjata asiakkaan?
Kysely on toteutettu maalis-huhtikuussa 2023 yhteistyössä Helsingin työllisyyspalvelujen Digityöelämää-hankkeen kanssa.