Lavarunous houkuttelee nuoret runouden pariin
Nuorten lavarunoutta voi seurata Lukuviikolla 20.-26.4. joka ilta klo 18 Instagramissa live-esiintymisissä. Kanava @nuortenopenmic
Nuorten laskeva lukumotivaatio näkyy PISA-tuloksissa ja nuorten lukemisesta ollaan ammattilaisten parissa huolissaan. Samaan aikaan Suomessa on nostanut suosiotaan lavarunous ja runojen esittämiseen keskittyvät open mic -klubit. Lavarunous edellyttää hyvää kirjoitus- ja lukutaitoa, hyviä esiintymistaitoja sekä keskittynyttä kuuntelemista. Lukukeskuksen Mun tarina -hanke testasi lavarunouden keinoja lukio-opetuksen tukena kolmevuotisessa Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa.
Yli 2000 nuorta tavoittaneessa hankkeessa onnistuttiin monialaisesti. Lukiotyöpajat tarjosivat uusia näkökulmia erityisesti vanhanaikaisena miellettyyn runouteen. Työpajoilla onnistuttiin hälventämään runoutta kohtaan olevia ennakkoluuloja ja työpajoista seurasi innostus ja kiinnostus lavarunouteen ja kirjoittamiseen. Luovan kirjoittamisen kynnys madaltui.
”Vuoden 2019 THL:n kouluterveyskyselystä ilmenee, että yhä useammat lukiolaiset kokevat vaikeuksia lukemista ja kirjoittamista vaativissa tehtävissä. Pojista lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia on lukiossa kokenut noin viidesosa opiskelijoista, tytöistä vaikeuksia on jopa joka neljännellä. Vaikeuden kokemuksiin peilattuna Mun tarina -työpajojen luova, opiskelijalähtöinen ja nuorten itsensä oloinen tekstien tulkinta ja tuottaminen tuntuukin miellyttävän monia lukioikäisiä”, toteaa Mun tarina -hankkeen tutkija Riina Kontkanen Helsingin Yliopistosta.
Menestyneiden lavarunoilijoiden Aura Nurmen ja Juho Kuusen vetämät työpajat osoittautuivat monella tapaa onnistuneiksi. Suurin osa opiskelijoista kertoi lavarunouden olevan itselleen vierasta, mutta yli kolmannes kiinnostui runoudesta työpajojen ansiosta. Lähes puolet opiskelijoista toivoi lukio-opetukseen lisää mahdollisuuksia ja aikaa luovaan kirjoittamiseen. Myös opettajien palautteessa kuului sama toive.
”Haluaisin ja odotan tämänkaltaista muutosta lukiomaailmaan. Tälle olisi tilaa. Pidän nykylukion ihmiskäsitystä aika kapeana, ja juuri tämäntyyppinen tekeminen olisi nuorille hirveän voimaannuttavaa ja loisi uskoa itseilmaisuun”, lukion äidinkielen opettaja toteaa nimettömissä palautteissa.
Lavarunous osoittautui toimivaksi myös monikielisessä opetuksessa. Lisäksi oman tarinan kertomiseen kannustavan lavarunouden havaittiin sopivan myös kirjallisuusterapeuttiseksi menetelmäksi.
”Lavarunous ei ole kovin vaikeaa oikeasti, ja se auttaa käsittelemään asioita. Saatan joskus jopa tulevaisuudessa käyttää tätä kun pää on täynnä ajatuksia”, työpajaan osallistunut nuori kertoo palautteessa.
”Työpajoissa koettiin vahvaa voimaantumista, liikutusta ja ihailimme sitä tapaa, jolla oppilaat huomioivat uudella tavalla toistensa elämänkokemuksia ja kenties uusiakin kykyjä. Työpajoissa herkistyttiin, itkettiin ja jaettiin ryhmähalauksia”, Aura Nurmi muistelee.
Kolmivuotisen hankkeen sivutuotteena Suomeen syntyi myös nuorille keskittynyt runoklubikulttuuri. Aiemmin ikärajan takia baarien open-mic illoista ulos jääneet nuoret eri paikkakunnilla ovat kokoontuneet omiin runoiltoihin esittämään kirjoittamaansa runoutta ja kuulemaan muita. Pääkaupunkiseudulla Nuorten runoklubitoiminta on vakiintunut, ja kerää parhaillaan satoja osallistujia.
”Nuoria on toiminnassa mukana lähes jokaisesta vierailemastamme lukiosta. Ilmiöstä on ollut läpäisevä, ja etenkin nyt epävarmoina aikoina yhteentuova runonlausunta voi olla tulevaisuuden harrastuksista yksi keskeisin ja kokoavin. Kun koulut on suljettu ja kohtaamiset kielletty, on ollut erityisen merkittävää huomata, kuinka nuoret jakavat lähes päivittäin omia runovideoita”, Aura Nurmi iloitsee.
Hankkeen tulokset:
83% opiskelijoista ei tuntenut lavarunoutta entuudestaan, mutta 31% kertoi työpajojen jälkeen kiinnostuneensa aiheesta.
Lähes 40% lukiolaisista haluaisi seurata jotakin lavarunotapahtumaa.
47% vastaajista kaipaa lisää luovaa kirjoittamista lukion lukujärjestykseen.
Nuorten kommentteja työpajoista:
”Kiinnostaa, koska se on vaikuttavaa, voi olla kantaaottavaa, vapaata, vapauttavaa, taiteellista ja rohkeaa.”
”Kirjoittaminen ei ole minun ykkösjuttuni, mutta tunnit oli super kivoja ja voisin harkita aiheeseen tutustumista enemmän.”
”Runous ei sinänsä kiinnosta mutta nämä pajat teki siitä yllättävän kivaa ”
”Runoja oli kiinnostava kuulla, sillä ne olivat todella erilaisia mitä olin kuvitellut niiden olevan.”’
Loppuraportin julkistus to 23.4. klo 14-14.30. Hankkeen taiteelliset suunnittelijat Aura Nurmi ja Juho Kuusi kertovat Kirjastokaistan ja Lukukeskuksen livestriimissä hankkeen onnistumisista ja omista kokemuksistaan nuorten kohtaamisessa. Lisätiedot: www.lukuviikko.fi
Nuorten lavarunoutta voi seurata Lukuviikolla 20.-26.4. joka ilta klo 18 instagramissa live-esiintymisissä. Kanava @nuortenopenmic