Suomesta puuttuvat lukemisen turvaverkot
Tuoreet PISA-tulokset osoittavat suomalaislasten osaamisen jatkaneen laskua. Etenkin lukutaidon pisteet ovat pudonneet viime vuosina jyrkästi. Heikosti lukevien määrä on vuodesta 2018 lähes tuplaantunut, samalla erinomaisten lukijoiden määrä vähentynyt puolella.
Suomen kehitys on osa laajempaa kansainvälistä suuntausta. Lukutaidon pisteet ovat laskeneet kaikkialla, ja esimerkiksi tämän PISA-kierroksen kärkimaihin kuuluvan Viron lukutaitopisteet ovat samaa tasoa kuin OECD-maiden keskiarvo vuonna 2015. Silti Suomen tulokset laskivat tänä vuonna muita enemmän, kuudenneksi eniten kaikista OECD-maista.
Lukutaidon tason lasku on erityisen huolestuttava siksi, että riittävä lukutaito on edellytys kaikelle muulle oppimiselle, myös matemaattisille aineille. Muiden oppiaineiden osaamistasoa on vaikea saada nousuun, jos lukutaidon taso ei nouse. Lukutaito taas vahvistuu vain lukemalla riittävän säännöllisesti ja riittävän pitkiä tekstejä. Onkin pohdittava, millaiset edellytykset lapsilla ja nuorilla lukemisen harjoittelemiseen ja lukutaidon vahvistamiseen aidosti on.
Jotta lukutaidon ja muunkin osaamisen kehityksen suunta saadaan käännetyksi, lapset ja nuoret tarvitsevat entistä aktiivisempaa altistusta kirjoille ja lukemiselle koko kasvunsa ajan. Mitä aikaisemmin lorujen, tarinoiden ja kirjojen maailmaan pääsee uppoutumaan, sen parempi. Tarvitsemme lukemisen ja lukutaidon turvaverkkoja, joiden läpi yksikään lapsi tai nuori ei voi päästä putoamaan ilman lukemaan innostamista tai kirja-altistusta.
Vapaa-ajan lukeminen on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös aikuisilla. Kun lukemattomien aikuisten määrä kasvaa, myös yhä useampi lapsi jää vaille yhteisiä lukuhetkiä. Perheiden lukemista tulisikin tukea mahdollisimman varhain ja tasavertaisesti. Lukulahja lapselle -neuvolaohjelma on vuodesta 2019 mahdollistanut vauvaperheiden yhteiset luku- ja lorutteluhetket. Kaikki Suomen vauvaperheet saavat neuvolasta omat kirjat ja vanhemmat tietoa lukemisen tärkeydestä ja merkityksestä lapsen kehitykselle. Ohjelma onkin tehokkaasti lisännyt lukemista vauvaperheissä ja tuonut lukemisen osaksi arkirutiineja.
Varhaisten lukuhetkien tukeminen on erityisen tärkeää, sillä lasten erot osaamisessa näkyvät jo ensimmäisen luokan alkaessa. Lapset, joille on luettu säännöllisesti ennen kouluvuosia, lähtevät koulupolulle jopa vuoden etumatkalta. Kun yhteiset lukuhetket lisäksi tukevat kaikkea oppimista, on lukemista vaille jääneiden lasten vaikea saada takamatkaa kurotuksi. Seuraukset näkyvät neljäsluokkalaisten PIRLS-tutkimuksen tuloksissa, joissa sekä lukemiseen käytetty aika että lukutaitopisteet ovat viime vuosina vähentyneet ja eriytyneet. Mitä useampi neljäsluokkalainen lukee heikosti, sitä useampi yhdeksäsluokkalainen ei saavuta peruskoulun jälkeisiin opintoihin riittävää lukutaitoa.
Jotta lukemisen kuilu ei pääsisi repeämään jo ennen kouluvuosia, tulisi varhaiskasvatusikäisten lasten lukemiseen kiinnittää erityistä huomiota. Lukulahja lapselle -ohjelma on osoittanut, kuinka laajalle koko ikäluokkaa koskettavan kirjalahjaohjelman vaikutukset voivat levitä. Siksi vaikutusten jatkuvuuden takaamiseksi tulisikin käynnistää myös päiväkoti-ikäisten kirjalahjaohjelma, joka tasoittaisi perheiden lukemisen eriytymistä ja samalla vahvistaisi varhaiskasvatuksen roolia lukemisen turvaverkkona.
Koulussa lukemisen tulisi olla osa jokaista koulupäivää, oppiaineesta riippumatta. Onkin varmistettava, että koulussa on riittävästi aikaa ja resursseja harjoitella ja rauhoittua lukemisen äärelle. Ajan käyttäminen lukemiseen säästää sitä toisaalla, kun lukutaidon vahvistuessa myös muu oppiminen helpottuu. Koulu on aivan keskeisessä roolissa luomassa lukemisen kulttuuria. Jos painetut oppikirjat katoavat koulusta eikä kotonakaan lueta, yhteys kirjallisuuteen jää monelta lapselta kokonaan löytämättä. Kirjasto koulun kumppanina takaa, että jokaiselle löytyy innostavaa ja uteliaisuuden herättävää luettavaa.
Perinteisesti PISA-tutkimuksissa yhteiskunnassa pärjäämisen näkökulmasta riittävänä lukutaidon tasona on pidetty vähintään suoritustason 2 saavuttamista. Tälle välttävälle lukutaidon tasolle jää suomalaisnuorista nyt yli neljännes, eli 25,8 %. Välttävä lukutaito riittää ymmärtämään keskipitkän tekstin pääajatuksen ja löytämään lyhyemmästä tekstistä yhteyksiä ja merkityksiä. Silti opiskelun ja työelämän kannalta riittävänä on pidetty vasta kriittisen lukutaidon mahdollistavaa tasoa 3. Sen saavuttaa suomalaisnuorista alle puolet, 49,6 %.
Riittävä lukutaito on edellytys kaikelle oppimiselle, mutta sen vaikutukset ulottuvat myös laajemmalle yksilön elämään. Lukutaito tukee tulevaa työllistymistä, elinikäistä oppimista ja yhteiskuntaan osallistumista. Lukutaito mahdollistaa myös yhteydet muihin ihmisiin: pystynkö ilmaisemaan mielipiteeni, osaanko kertoa ajatuksistani, toiveistani ja unelmistani? Pystynkö hakemaan tarvitsemaani yhteiskunnan tukea, jotta ongelmat eivät kasaudu? PISA-tuloksissa näkyi myös suomalaisnuorten alhainen sinnikkyys ja halu yrittää kovemmin, jos tehtävä alkaa tuntua haastavalta. Suomalaisnuorista myös isompi osa sijoitti oman tulevan ammattinsa alimmalle suoritustasolle verrattuna muiden maiden nuoriin. Onkin pohdittava, millaisen kasvuympäristön me aikuiset nuorille rakennamme ja millaisen tulevaisuusnäkymän tarjoamme.
Tasavertainen lukemiseen kannustaminen, läpäisemättömien lukutaidon turvaverkkojen muodostaminen varmistaisi, että jokainen lapsi löytää yhteyden omaan kieleen, väylän tarinoiden maailmaan ja taidon keskittyä. Lukeminen ruokkii mielikuvitusta ja uteliaisuutta. Mitä uteliaampi lapsi, sitä suurempi on yleensä myös motivaatio uuden oppimiselle. Ja juuri motivaatiostahan on sinnikkyydessäkin kyse. Haluanko oppia uutta, haluanko yrittää uudelleen? Lukeva lapsi usein haluaa.
Lähteet:
Opetus- ja kulttuuriministeriö: PISA 2025: Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen edelleen selvästi OECD-maiden keskitasoa parempaa
Lukukeskus: Selvitys: Kirjakassi vaikuttaa lukemistottumuksiin vielä leikki-iässäkin
PISA-tulokset kiinnostivat myös eduskunnassa keskiviikkona 9.9.2026, kun Jenni Haukion johtamassa paneelikeskustelussa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula ja Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö pohtivat ratkaisuja ja keinoja oppimisen suunnan kääntämiseksi. Kansanedustaja Krista Mikkosen kutsumassa Eduskunnan kirjapäivässä kansanedustajia kiinnosti erityisesti koko ikäluokan tavoittavien kirjalahjaohjelmien vaikutukset sekä ammatillisen opetuksen mahdollisuudet vahvistaa nuorten lukutaitoa.