Etusivu > Uutiset >

Runomaajoukkue-kilpailun voittaja valittu – runojen taso oli erittäin korkea

Runomaajoukkue-kilpailun voittaja valittu – runojen taso oli erittäin korkea

Runomaajoukkue-kilpailu on päättynyt ja Pariisin olympialaisten matkan voittaja on valittu. Kilpailun voitti Jimi Karjula, 14 vuotta, Kaakkurin koulun 7A-luokalta Oulusta. Voittorunon nimi on ”Erilainen tie”. Olympiakomitea palkitsi yhteensä kahdeksan parhaan joukkoon valitut runoilijat. Olympiastadionille palkintojen jakoon pääsivät kuvan Eden Tchantcha, Iida Salmela, Helmi Torkler ja Matilda Levoranta.

Runomaajoukkue-kilpailu on jatkumo perinteelle, joka alkoi Tukholman olympialaisissa 1912 ja päättyi Lontoossa 1948, jolloin runonlausunta oli osa olympiakisojen ohjelmaa. Suomi on edelleen runoilun hallitseva olympiavoittaja, sillä Aale Tynni voitti lyriikkasarjassa olympiakultaa vuonna 1948 runollaan ”Hellaan laakeri”.

Suomen Olympiakomitea, Lukukeskus, Sanoma Media ja mainostoimisto Folk Finland järjestivät 26.3.2024 alkaneen liikunta-aiheisen runokilpailun, joka kannusti 7.–9.-luokkalaisia kirjoittamaan urheiluun liittyviä runoja suomeksi tai ruotsiksi.

Kilpailuun osallistui 200 runoa, joista esiraati valitsi 30 jatkoon ja lopulta 15 parasta pääsi short-listalle tuomariston arvioitavaksi. Voittaja saa palkinnoksi kahden hengen matkan Pariisin olympialaisiin elokuussa. Muut mitalistit sekä pistesijoille 4–8 sijoittuneet runokisailijat palkitaan tuotepalkinnoilla. Runojen taso oli erittäin korkea ja kilpailuun osallistuneet nuoret runoilijat osoittivat merkittävää luovuutta ja taitoa.

Henkilökohtaisia kokemuksia purettiin runoiksi

Runomaajoukkue-kilpailun voitti Jimi Karjula, 14 vuotta, Kaakkurin koulun 7A-luokalta Oulusta. Jimin runo ”Erilainen tie” vakuutti tuomariston ainutlaatuisella näkökulmallaan ja koskettavalla tarinallaan. Jimin vilpitön kuvaus intohimoisesta palosta urheiluun ja unelmien tavoittelusta teki suuren vaikutuksen.

Jimi kertoo runonsa synnystä seuraavasti:

 Nää sanoitukset oli tositarinoita. Ku kuulin että pitäis kirjoittaa urheiluun liittyvä runo nii mulla tuli heti mieleen että kirjottaisin isoveljen näkökulmasta erilaisesta matkasta Suomen parhaimmiksi sählyn pelaajiksi ja halusin samalla näyttää miten vaikeeta se voi olla päästä ees joukkueeseen harrastamaan ja kuinka paljon joillaki se voi vaatia duunia. Oon todella ylpee mun isoveljestä ja tää merkkaa mulle paljon saada tämmönen kertomus julki jonkun luettavaksi. Toivottavasti tässä oli tarpeeksi urheiluun liittyvää asiaa, kokonaisuus kertoi kuitenkin urheilusta ja mahdollisista haasteista, vaikka joka sana ei varsinaisesti liittyisikään aiheeseen. Kiitos <3.

Runojen kirjoittaminen tarjosi nuorille voimaannuttavan ja herkän kokemuksen, jossa he saivat käsitellä omia tunteitaan ja ajatuksiaan liikunnan ja urheilun teemoista.

—  Nuoret kirjoittivat rohkeasti, rehellisesti ja avoimesti myös vaikeista aiheista, kuten omasta kehonkuvastaan, liikuntasuhteestaan, perhesiteistään ja paineistaan. Tuomaristo piti runojen lukemista todella palkitsevana kokemuksena, ja oli voimaannuttavaa lukea nuorten ajatuksista, onnistumisista ja vaikeuksien voittamisesta, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö sanoo.

Monipuolisia urheilulajeja, tyylilajeja ja tunteiden kirjoa

Runoissa käsiteltiin laajasti erilaisia urheilulajeja. Suosituimmiksi nousivat juoksu ja tanssi, mutta myös uinti, luistelu, jalkapallo ja yleisurheilu saivat runoilijoilta huomiota. Tekstit käsittelivät omaa suhdetta liikuntaan ja urheiluun, ja niissä kuvattiin urheilun herättämiä tunteita kuten onnistumista, surua, häpeää ja rakkautta. Myös valmentajat, penkkiurheilu ja olympialaiset olivat inspiraation lähteinä.

— Jokainen urheilua harrastanut tai seurannut pystyy varmasti samaistumaan siihen laajaan tunneskaalaan, minkä urheilu ja liikunta voivat herättää. Tunteiden kirjoa voi kuitenkin olla vaikea pukea sanoiksi. Tähän kilpailuun saimme upeita sanoituksia, jotka kertoivat urheilun ja liikunnan herättämistä tunteista ja ajatuksista aivan uudella tavalla. Urheilun kieli on saanut kilpailun myötä aivan uuden, ilmaisuvoimaisen tulkin. Kannustamme kaikkia nuoria jatkossakin kokeilemaan kirjoittamista omana ilmaisukanavana, Olympiakomitean liiketoimintajohtaja Mikko Selin sanoo.

Kilpailuun osallistuttiin monenlaisilla runotyyleillä, aina muutamien rivien haikuista monta sivua pitkiin lyriikoihin. Runojen visuaalisuuteen, tekstin asetteluun ja jopa sanojen väreihin oli panostettu, mikä teki niistä visuaalisesti ja sisällöllisesti rikastuttavia.

 —  Kilpailu pistettiin pystyyn nopealla aikataululla, eikä kouluille käytännössä jäänyt aikaa tähän juurikaan reagoida. Siksi jännitti löytävätkö nuoret kilpailun itse. Huoli oli turha. Runojen sydänverevyys pääsi yllättämään. Vetää nöyräksi, kuinka vakavasti nuoret kilpailun ottivat. Aikaa ja omaa persoonaa säästelemättä. Mittelöön ei todellakaan lähdetty opettajien tai vanhempien pakottamina, mainostoimisto Folkin copywriter Sami Korjus iloitsee.

Tuomariston valittavana runoja riimeistä räppiin

Runomaajoukkue-kilpailun tuomaristoon kuuluivat lastenkirjaa parhaillaan kirjoittava näyttelijä Minka Kuustonen, Pariisin olympiajoukkueeseen valittu kilpakävelijä Aku Partanen ja Suomen ennätystä hallinnoiva korkeushyppääjä Ella Junnila. Artistituomareina toimivat ANI, joka huomioitiin Vuoden POP Emma-ehdokkuudella sekä Aliisa Syrjä, joka oli ehdolla Vuoden Tulokas -kategoriassa 2024 Emma Gaalassa. Lisäksi tuomaristoon kuuluivat vaikuttavalla lavarunoudellaan ihastuttanut runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi ja Helsingin Sanomien Lasten Uutisista tuttu Fanny Fröman.

— Ilahdutti kuinka monin eri tavoin liikuntaa oli lähestytty. Osassa runoista liikuntaa oli käytetty siltana muiden asioiden käsittelyyn, osassa taas haluttiin puhua juuri siitä ja siihen liittyvästä. Oli niin tekijän, kokijan kuin sivustaseuraajan näkökulmaa, ja runon minä oli välistä hyvinkin tarkka hahmo tapahtumien keskellä, osassa taas etäännytetympi. Tyylien kirjo oli virkistävän laaja vanhanaikaiselta haiskahtavasta riimirunoudesta moderniin räp-henkiseen tarinankerrontaan, tuomariston jäsen runoilija Juho Kuusi kommentoi.

Runomaajoukkue-kilpailun kahdeksan parasta sijaa:

1. Erilainen tie
Jimi Karjula, 14 vuotta
Kaakkurin koulu, 7A, Oulu

2. Riemun huumaa
Eden Tchantcha, 15vuotta
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, 8C, Helsinki

3. Rata aitoineen on tunteiden vuoristorata
Matilda Levoranta, 14 vuotta
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, 8B, Helsinki

4. Hän halki ilmojen kiitää
Helmi Torkler, 16 vuotta
Ressun peruskoulu, 9A, Helsinki

5. Juoskoon kotiin
Iida Salmela, 14 vuotta
Harjurinteen koulu, 8D, Loviisa

6. Kilpajuoksu kotiin
Lumi Huhma, 15 vuotta
Marttilan koulu, 9B, Seinäjoki

7. Virta
Cecilia Mäki, 15 vuotta
Maunun koulu, 9A, Rusko

8. Unelmien edessä
Hertta Mankki, 15 vuotta
Ylästön koulu, 9C, Vantaa