Tietokirjat syventävät oppimista – kouluvierailulla Teemu Keskisarja
Tietokirjailija kouluun -hankkeessa tietokirjailijat vierailevat yläkouluissa ja lukioissa eri oppiaineiden tunneilla.
Hälisevään 8. luokkaan laskeutui hiljaisuus, kun historioitsija ja kirjailija Teemu Keskisarja aloittaa esityksensä. Keskisarja on historiantunnilla vierailulla osana Lukukeskuksen Tietokirjailija kouluun -hanketta, jossa tietokirjailijat vierailevat eri oppiaineiden tunneilla. Kiinnostus kirjaan on tarkoitus sytyttää aiheen kautta. Tällä kertaa Keskisarja puhuu Suomen ainoasta sarjamurhaajasta Juhani Adaminpojasta. Tarina on melankolinen ja osittain raakakin, mutta samalla yläkoululaiset tulevat oppineeksi 1800-luvun Suomesta.
Tietokirjallisuuden lukemista saattaakin olla kaunokirjallisuutta helpompaa perustella oppilaille, etenkin eri oppiaineiden tunneilla. Kuitenkin lukeminen kouluissa painottuu tällä hetkellä kaunokirjallisuuteen, selviää Lukuklaanin tuoreessa tutkimuksessa. Muissa aineissa kuin äidinkielessä kirjallisuutta luetaan osana opetusta hyvin vähän, vaikka tietokirjallisuuden monipuolinen hyödyntäminen tukee monialaista oppimista sekä kaikissa oppiaineissa tarvittavaa monilukutaitoa. Tietokirjat voivat myös toimia lukuharrastuksen sytyttäjänä niille, jotka eivät helposti innostu kaunokirjallisuudesta.
Historian opettaja Hannu Kontsas myöntää, että oppitunneilla ei usein ehditä perehtyä syvällisemmin yksittäisiin historian tapahtumiin. ”On erittäin tärkeää perehtyä myös tavallisten ihmisten elämään, ei aina merkittävien henkilöiden historiaan”, hän sanoo. Tietokirjan lukeminen voikin olla helppo ja mielenkiintoinen tapa saada lisäinfoa tietystä aiheesta.
”Tykkäsin kuunnella kirjailijan puhetta. Suomalaisten elämä oli paljon rankempaa, ei ollut helppoa elää tuohon aikaan. Moni lapsi kuoli nuorena”, oppilas summaa tietokirjailijavierailua. Myös Kontsas on vakuuttunut kirjailijavierailun hyödyistä: ”Uskon, että oppilaat saivat syvällisemmän kuvan köyhän kansan elämästä ja Juhani Adaminpojan kovasta kohtalosta 1800-luvun Suomessa.”
45 minuutin aikana oppilaat todella pääsevät matkustamaan Keskisarjan kertomana hyvin toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin nyky-Suomi. ”1800-luvun Suomessa syötiin aterioita, joita emme huolisi eteemme kouluruokalassa edes monta päivää nälkiinnyttyämme. Ihmiset osasivat myös nauttia harvoista vapaahetkistään paremmin kuin me”, Keskisarja kuvailee.
Teemu Keskisarja avaa vierailullaan myös kirjan kirjoittamisen prosessia. Tietokirjassakin tarina on kerrottava mielenkiintoisesti ja hyvällä suomen kielellä. Sarjamurhaajasta hän on kirjoittanut kirjan, koska lähteitä tavallisista ihmisistä ei ole säilynyt. Adaminpojan tiedot löytyivät sen ajan tutkintapöytäkirjoista.
”Yritän kirjojen kautta sanoa jotain ajatonta myöskin suomalaisesta kansasta”, Keskisarja sanoo.
Kirjailijavierailulla koululaiset oppivat myös kirjailijan työstä. He ovat koonneet kysymyksiä etukäteen kirjailijalle esitettäväksi. Oppilaat halusivat kuulla, miksi Keskisarja oli alun perin ryhtynyt kirjailijaksi ja millaista on työskennellä historioitsijana.
Keskisarja on ollut aina kiinnostunut historiasta. Hän ei lähtisi matkalle tulevaisuuteen, mutta antaisi paljon, jos saisi elää sata vuotta sitten Helsingissä.
Lauri Jäntin säätiön rahoittamassa hankkeessa tietokirjailijat vierailevat yläkouluissa ja lukioissa muilla kuin äidinkielen tunneilla. Koululle lähetetään kirjailijan teosta etukäteen tutustuttavaksi.
Keväällä hankkeessa vierailevat esimerkiksi musiikin tunnilla toimittaja Mari Koppinen, matematiikan tunnilla matemaatikko Osmo Pekonen ja Kemian tunnilla elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia.