Etusivu >

Tehtäviä moninaisuudesta

Tehtäviä moninaisuudesta

Opetusmateriaalin aiheena on moninaisuus. Tehtävien avulla teemaan on hauska tutustua lasten ja nuorten kanssa. Tehtävät on tuotettu osana Goethe-Institut Finnlandin DRIN – Lastenkirjavisioita -hanketta.

Tehtävät on jaettu työtapojen mukaan, joten voitte kokeilla piirtämistä, runoutta, näyttelemistä, kirjoittamista, pohdintaa tai luovuutta. Tehtäviä voi käyttää alakoulussa, yläkoulussa ja toisella asteella.

Paketin alussa on taustatietoa opettajalle ja teemaan liittyviä kirjallisuusvinkkejä. Lopusta saat tietoa DRIN-hankkeesta, joka on tehtävien taustalla.

DRIN: Tasks on Diversity available also in English

Taustatietoa ja kirjallisuusvinkkejä

DRIN: Diversiteetti, representaatio, inkluusio, normikriittisyys

Olemme kaikki ainutlaatuisia yksilöitä. Meillä on vaihtelevaa osaamista, ainutlaatuisia tapoja ja myös näytämme joka ikinen erilaiselta. Samaan aikaan osa meistä myös jakaa paljon yhteistä muiden kanssa. Voimme puhua samaa kieltä, olla samaa sukupuolta, tykätä samoista ruuista, harrastaa samoja harrastuksia tai lukea samoja kirjoja. Tosin sanoen taustat ja mieltymykset voivat olla sekä ainutlaatuisia että yhteisiä. Tätä suurta vaihtelevuutta, joka joukostamme löytyy, kutsutaan moninaisuudeksi. Se on rikkaus yhteiskunnassamme.

Tätä moninaisuutta ei kuitenkaan näy tarpeeksi lastenkirjallisuudessa, vaikka Suomen koululuokissa puhutaankin paljon erilaisia kieliä kuten venäjää, arabiaa ja somalia. Taustastamme riippumatta meillä jokaisella on oikeus löytää kirjojen tarinoista samaistuttavia hahmoja, sillä tarinoiden hahmot saattavat meidät tuntemaan ja ymmärtämään ympäröivää maailmaamme.

Kirjallisuusvinkkejä

Tämän alla olevan kirjalistan kautta saat ehdotuksia monimuotoiseen kirjallisuuteen. Kirjoja tarvitaan joissakin tehtävissä, ja niitä voidaan lukea muutoin luokassa.

Lapsille:
Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin (Tammi, 2017)
Sanna Pelliccioni: Onni-poika ja ystävät (Etana editions, 2019)
Johanna Lestelä: Tuikun tärkeä tehtävä (Otava, 2019)
Sinikka ja Tiina Nopola: Simo, Sonia ja ujo mummo (WSOY, 2014)

Nuorille:
Saku Tuominen & Annamari Heikkilä: Uskonko (Otava 2016)
Jan-Werner Müller: Mitä on populismi? (Kääntänyt Tapani Kilpeläinen, niin & näin 2017)
Pedar Jalvi: Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Kääntänyt Kaija Anttonen ja Vuokko Hirvonen, Kieletär Inari, 2017)
Sem-Sandberg, Steve: Łódźin kurjat (Kääntänyt Leena Peltomaa, Like 2011)
Hassan Blasim: Allah99 (Kääntänyt Sampsa Peltonen, WSOY 2019)

Runoja:
Amanda Gorman ja Loren Long: Muutos soi. (Kääntänyt Laura Eklund Nhaga ja Aura Nurmi, Tammi 2021)
Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta. (Kääntänyt Kaisa Ahvenjärvi, Poesia 2018)
Rita Dahl (toim.): Villielämää: nuoren galicialaisen runouden antologia (Kustannusliike Parkko 2022)
Rita Dahl (toim.): Maailman syrjällä. Portugalilaista nykyrunoutta. (BoD 2017/2020)

 

DRIN-julkaisu kirjasuosituksineen.

Lastenkirjainstituutin Lukemo-sivuston kirjavinkkejä moninaisuudesta.

10 faktaa lukutaidosta maailmalla.

 

Tehtävät

Piirtämistä

  • Eläydy sarjakuvahahmoihin

Seuraavissa kuvissa on Trilce García Cosavalenten luomia puhekuplattomia hahmoja afrikkalaisella pakolaisleirillä: https://trilcegarcia.com/illustrating-refugees-desires

Mitä puhekuplia sinä kirjoittaisit heille? Mistä he keskustelevat? Mitä he ajattelevat? Mitkä heidän nimensä ovat? Minne he ovat menossa? Käytä mielikuvitusta! Entä mitä kuvissa tapahtuisi, jos he eivät olisi pakolaisleirillä? Miten tarina muuttuu?

Piirrä oma sarjakuva ihmisistä, jotka saapuvat Suomeen. Minkä ikäisiä nämä ihmiset ovat? Miltä he näyttävät? Miksi he ovat tulleet Suomeen? Entä mitä he näkevät ensimmäiseksi Suomessa ja mitä he ajattelevat siitä?

 

  • Tutki lastenkirjan kuvituksia

Tutkikaa yhdessä jotakin lastenkirjaa, jossa on kuvitusta. Minkälaisia hahmoja tarinassa on? Millaisia hahmoja ette löydä? Voitteko samaistua hahmoihin? Voitte myös pohtia, miten kulttuuri näkyy kuvituksen tyylissä tai värimaailmassa.

 

  • ZINE-harjoitus!

Trilce García Cosavalenten luoma ZINE-harjoitus. Zine on hauska ja helppo tapa tehdä pieni kahdeksansivuinen esittelyvihkonen itsestä. Tehtävän avulla voit pohtia: jos sinusta tehtäisiin kirjan hahmo, minkälainen se olisi?

Katsokaa alkuun tämä englanninkielinen video, joka kertoo, miten vihkonen tehdään:

YouTube: How to make a zine from one piece of printer paper

Käytä rajoittamatonta mielikuvitusta ja piirrä seuraavaan kahdeksaan sivuun
1. Kansikuva
2. Omakuva
3. Mikä on sinun suurin vahvuutesi?
4. Mikä on sinun suurin heikkoutesi?
5. Mistä saavutuksesta olet ylpein?
6. Miten sinä luulet, että parhaimmat ystäväsi kuvailisivat sinua?
7. Mitä haluaisit kertoa maailmalle?
8. Vapaa piirustus

Esitelkää Zine-vihkosenne luokassa ja pohtikaa: miten vihkoset ovat erilaisia ja mitä yhteistä niillä on?

 

Runoutta

Kulttuuri tarkoittaa montaa eri asiaa. Siihen sisältyy isoja asioita kuten käyttäytymistavat, normit, tiedot, uskomukset, taiteet, lait ja tavat. Usein kulttuuriin liitetään myös tietty aika ja paikka. Kun on näin monta isoa asiaa yhdistettynä, asiaa kutsutaan moniulotteiseksi. Tällainen asia on kenelle tahansa hankala selittää selkeästi ja yksinkertaisesti. Onneksi tähän auttaa runous! Runous pukee paljaat ajatukset ja saa meidät ajattelemaan uudella tavalla sekä löytämään kokemusten ytimen.

  • Runot ja kulttuuri

Lukekaa runoja, joiden kirjoittajat ovat eri kulttuurialueilta. Näkyvätkö kulttuurit jotenkin runoissa?

Minkälaisen runon sinä haluaisit kirjoittaa kulttuurista? Miten kuvailisit sinun kulttuurisi runossa? Jakakaa kokemuksenne keskenään ja yhdistelkää runoja! Luovatko runot keskenään tarinan?

  • Onko kulttuuri tilkkutäkki?

Kuten huomaat, runoja voi tehdä monella eri tapaa, ja ne voivat auttaa meitä hahmottamaan yhden vaikeasti hahmotettavan, abstraktin, idean. Toinen mielikuvituksellinen tapa vahvistaa otettaan luikertelevan liukkaista ideoista on kielikuvien ja vertauskuvien kautta eli metaforia.

Kulttuuria on yritetty myös kuvailla eri sanojen kautta, kuten sulatusuuni, salaattikulho tai tilkkutäkki. Miksi sinä luulet, että tällaisia sanoja käytetään kulttuuria kuvastamaan? Mitä muita sanoja voisit keksiä näiden lisäksi? Tämän tehtävän voi toteuttaa joko keskustelemalla, kirjoittamalla tai piirtämällä.

  • Kauniiden sanojen laput

Nyt kun kielellisiä nystyröitä on avattu ja ajatusmyllyt jauhavat, huomaatko mikäli jokin tietty sana on jäänyt mieleen? Kirjoita tämä sana mahdollisimman kauniisti pienelle lapulle. Voit myös kirjoittaa ylös lempisanasi. Kauniiden sanojen lappuja voi luoda useammankin. Mitä nämä sanat kertovat sinusta?

  • Monikielinen runo yhdessä

Mietitään lopuksi vielä kielellistä osaamista. Mitä kaikkia kieliä sinä pystyt puhumaan? Entä osaatko muita kieliä edes osittain? Kuinka monella kielellä pystyt tervehtimään tai sanomaan kiitos?

Hyödynnä nyt kokonaisvaltaista kieliosaamistasi uuden vapaamuotoisen runon luomiseen. Alla on esimerkki, miten monikielisen riimittelevän runon voi tehdä yhdessä.

1.Kirjoita kolmelle paperilapulle eri sanat jollakin muulla kielellä kuin opetuskielellä. Lisää sanan viereen, mitä se tarkoittaa yhteisellä kielellä.

2.Kootkaa luokan sanalaput hattuun sekaisin. Jokainen nostaa itselleen 1–3 sanaa.

3.Tee paperille vaihe vaiheelta pieni runo, jossa käytät nostamiasi sanoja:

4.Riimittele: Keksi yhteisen kielen sana, joka rimmaa nostamasi sanan kanssa, kun sen lukee ääneen (alkusointu tai loppusointu). Kysy luokkakaverilta, jos et tiedä miten sana sanotaan!

5.Säeparit: Kirjoita riimiparien ympärille kaksi runon säettä eli riviä. Toinen sana tulee ensimmäiseen säkeeseen ja toinen toiseen, riimin perusteella joko säkeiden alkuun tai loppuun.

6.Yhdistä säeparit runoksi! Voit lisätä väliin sanoja tai lisäsäkeitä, jos haluat. Voit myös keksiä runolle nimen.

Runot voidaan ripustaa seinälle ja ihmetellä yhdessä, millaisia niistä syntyi. Tutkikaa runoja. Miten eri kielten sekoittaminen vaikuttaa runoihin? Voidaan myös pitää pieni lavarunotuokio ja lukea runoja ääneen!

Esimerkkejä runon rakentamisen tueksi:

  • riimittely: cat – kärpät, hemma – Emma, wallah – valtakunta
  • Säeparit, loppusointu:

Kunpa olisin hemma

siellä odottaa pikkusisko Emma.

  • tai alkusointu:

Wallah, sanoin,

valtakunnan saat kokonaan.

  • runoksi yhdistäminen:

Prinsessa ja jääkiekkofani (runon nimi)

Olipa kerran CAT

sen lempijoukkue oli Kärpät.

Pelissä se mietti että

Kunpa olisin hemma

siellä odottaa pikkusisko Emma.

Kotimatkalla kohtasimme ja se pyysi mun kättä.

Wallah, sanoin

valtakunnan saat kokonaan.

 

Näyttelemistä

Kun kohtaat uuden ihmisen, kohtaat yhden yksilön etkä kulttuuria. Kulttuurienkin sisällä on valtavasti vaihtelua yksilöiden välillä. Kukaan meistä ei ole puhtaasti yhden kulttuurin tuote. Kohdatessa muualta tulleita on hyvä muistaa, että ensisijaisesti olemme yksilöitä ja vasta toissijaisesti kulttuurimme tuotteita.

Muista myös, että aina voi kysyä, jos ei tiedä! Emme millään voi tietää ennakolta toisistamme. Siksi vuorovaikutustilanteissa on tärkeää kysyä kulttuurisia asioita ihmiseltä itseltään. Ihminen on itse oman kulttuurinsa paras asiantuntija.

  • Asiantuntijan monologi

Yksi toteutustapa näyttelemiseen on hypätä asiantuntijan rooliin. Tuleeko mieleen ihailtava asiantuntija? mistä tämä asiantuntija puhuisi yleisön edessä? Muistakaa että asiantuntijan ei tarvitse olla nero, hän voi myös olla perunankeittämisen mestari! Yksinsuoritettavaa näytelmää kutsutaan monologiksi.

Yleisö voi monologin jälkeen esittää asiantuntijalle kysymyksiä ja arvata, kuka tai minkälainen hahmo oli kyseessä.

Astetta haastavampi – ja ehkä hauskempi – vaihtoehto on tehdä yksinsuoritettava näytelmä ilman sanoja, jolloin näytelmä on pantomiimi. Silloin on jo hyvä, jos yleisö osaa arvata mitä näytelmässä ylipäänsä tapahtuu, mutta myös lavasteet voivat auttaa.

  • Mininäytelmät pienryhmissä

Jos ryhmätyöskentely on mieluisampaa, voi näytelmän myös tehdä pienryhmissä. Miettikää ensin hetki mikä voisi mieluinen aihe, josta tehdä lyhyt (n. 5 minuutin) näytelmä.

Ideoita näytelmän aiheiksi:

Voiko aikaisemman runoesityksen jälkeen tehdä pidemmän dialogin, jossa kaksi henkilöä tai useampi keskustelee keskenään? Muita esimerkkejä vapaamuotoisesta näytelmästä: Miten useampi eri kulttuuri kohtaavat toisiaan? Minkälaisia väärinymmärryksiä voi syntyä? Miten ihmiset pääsevät sopuun? Miksi yksilö tai ryhmä käyttäytyy kuten se käyttäytyy? Miten yhden ihmisen kulttuuri voi muuttua ajan tai paikan myötä?

Vinkki: Näytelmässä voi herätä uusia tunteita ja ajatuksia, joten kannattaa myös varata aikaa näytelmän jälkeiseen keskusteluun.

 

Kirjoittamista

  • Essee normatiivisuudesta ja voimaannuttamisesta

Essee voi käsitellä joko normatiivisuutta tai voimaannuttamista tai yhtä aikaa molempia, sillä nämä termit ovat moniulotteisia.

Normi viittaa vuorovaikutuksen epämuodollisiin sääntöihin ja odotuksiin sosiaalista käyttäytymistä kohtaan. Kirjoita alas esimerkkejä tilanteista, joissa normit ovat esiintyneet sinun elämässäsi. Pohdi samalla vaihtoehtoisia normeja: mitä toivoisit näkeväsi, miten uudet normit syntyisivät ja minkälaisia vaikutuksia niillä olisi.

Voimaannuttaminen merkitsee usein tietyn ihmisryhmän itsetunnon, rohkeuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja vaikutusvallan lisäämistä. Miten voidaan lisätä toisen ihmisen kokemusta sisäisestä vahvistumisesta ja tasapainosta ympäristönsä kanssa? Millä tavoin tätä voidaan tehdä eri yhteiskunnallisilla tasoilla (esim. yksilö, järjestö ja kansainvälinen yhteistyö).

Esseen suositellun pituuden on oltava sellainen, joka sopii kirjoittajien ikään ja tilanteeseen. Tärkeintä ei myöskään ole se, kuinka monta sivua saadaan kirjoitettua, vaan miten syvällisesti päästään kirjoittamaan aiheesta.

  • Esseekirjoitelman kirjasta

Valitkaa jokin kirja, jossa moninaisuus tulee esiin. Kirjavinkkejä löydät tämän tehtäväpaketin alusta. Kirjoita kirjan pohjalta esseekirjoitelma.

Esimerkkejä esseekysymyksiin kirjoista:

Mikä on kirjan aiheena? Miten kirja lähestyy aihetta?
Miten näkökulma on rajattu? Kenen näkökulmasta asia esitetään? Mitä muita mahdollisia näkökulmia voisi olla?
Miten kirjan aihepiiri linkittyy omaan elämääni ja arkeeni? Minkälaisia tunteita se herätti?

  • Muita teemoja esseille tai lyhyemmille kirjoitustehtäville

Mihin hahmoihin olet samaistunut kirjassa tai sarjakuvassa?

Miten tiivistäisit opetustunnin olennaisimman asian? Miten muotoilisit tämän asian yhdeksi virkkeeksi, jossa on mukana myös perustelu?

 

Pohdintaa

  • Ajatuskartta

Tehtävien perusteella on saattanut herätä monta uutta ajatusta. Jotta näihin värikkäisiin ja monimutkaisiin ajatuksiin saisi parempaa järjestystä, kannattaa piirtää ajatukset esimerkiksi ajatuskartaksi. Ajatuskartan voi toteuttaa käsin kynineen ja papereineen, tai digitaalisesti esimerkiksi tästä: https://app.mindmup.com/map/new/1672760519897

  • Kolme pointtia moninaisuudesta

Pohdi vielä, mitä kaikkea sinulle tulee mieleen. Voit käyttää pohjana ajatuskarttaa. Muista kirjoittaa muistiinpanoja ajatuksistasi.

Pohdinnan jälkeen voit alleviivata sinun mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, kun mietitään moninaisuutta. Nämä kolme tärkeintä asiaa voi myös jälkeenpäin jakaa pienryhmissä ja keskustella lisää niistä.

  • Ihmisten yhteinen kulttuuri

Kaikki samanlaisia, kaikki erilaisia. Kulttuuri voidaan käsittää joko ihmisiä yhdistäväksi tai nimenomaan erottavaksi tekijäksi: Ihmisyys yhdistää meidät kaikki, jolloin voisimme ajatella, että maailmassa on vain yksi kulttuuri, ihmisten kulttuuri. Toisaalta ymmärrämme, että jokainen yksilö on ainutkertainen. Siten voisimme ajatella, että jokaisella yksilöllä on oma ainutlaatuinen kulttuurinsa ja maailmassa on yhtä monta kulttuuria kuin on ihmistä.

Miten sinä määrittelisit yhden kulttuurin, ihmisten kulttuurin? Tätä kysymystä voi pohtia hiljaa itsekseen tai esimerkiksi kolmen hengen ryhmissä.

 

Luovuutta

Keksittekö muita luovia tapoja käsitellä monimuotoisuutta? Pystyttekö tekemään aiheesta meemin, laulun, lyhyen videon, sosiaalisen median julkaisun tai uutisotsikon? Miten saatte kokemuksenne esiin parhaiten? Miten saatte kuulijat vakuuttumaan asian tärkeydestä?

Lukukeskus kuulee mielellään kokemuksistanne ja ideoistanne: jonatan.kunnas@lukukeskus.fi

 

Tehtävien taustalla: DRIN-hanke

Tehtävät on tuotettu osana DRIN-hanketta, jonka nimi tulee sanoista diversiteetti, representaatio, inkluusio ja normikriittisyys. DRIN-hankkeen taustalla on Goethe-Institut Finnlandin monikulttuurillinen asiantuntijaryhmä, joka tuo esiin moninäkökulmaisia menettelytapoja lastenkirjallisuuteen. Lue lisää hankkeesta: Goethe-Institut Finnland: DRIN – Lastenkirjavisioita