10 faktaa lukemisesta 2024 selkokielellä
Kuinka kauan lasten kannattaa lukea joka päivä? Miten neuvolat voivat auttaa perheitä lukemisessa? Miksi monikielisiä perheitä on tärkeää tukea?
Tässä tietopaketissa on 10 faktaa, jotka liittyvät lukemiseen ja lukutaitoon. Jokainen tarvitsee lukutaitoa, sillä luemme paljon erilaisia tekstejä joka päivä. Meidän täytyy myös osata tulkita tekstejä. Hyvä lukutaito on tärkeä asia töissä, koulussa ja vapaa-ajalla.
Lukukeskus on laatinut tietopaketin, joka perustuu erilaisiin tutkimuksiin. Tämä on tietopaketin selkokielinen versio, jonka on tehnyt Selkokeskus.
Tietopaketti 10 faktaa lukemisesta
1. Aikuisten täytyy tukea lasten ja nuorten lukemista.
2. Neuvola auttaa perheitä lukemaan usein.
3. Kiusaaminen vaikuttaa lasten lukutaitoon.
4. Puoli tuntia lukemista päivässä edistää lukutaitoa.
5. Nuori voi elää itsenäistä elämää, kun hänellä on riittävä lukutaito.
6. Monikielisiä perheitä on tärkeää tukea.
7. Työtä on helpompi saada, kun lukutaito on hvvä.
8. Kirjasto on tärkeä kulttuuripalvelu.
9. Kirjailijoille täytyy maksaa riittävästi, jotta he voivat kirjoittaa uusia kirjoja.
10. Suomessa koko yhteiskunnan täytyy edistää lukemista ja lukutaitoa.
Fakta 1: Aikuisten täytyy tukea lasten ja nuorten lukemista.
Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten lukutaito on huonompi kuin aiemmin. Eniten lukutaitoon vaikuttaa se, lukevatko lapsen vanhemmat kotona. Jos vanhemmat lukevat paljon, usein myös lapsen lukutaito on hyvä.
Vanhemmat kuitenkin lukevat vähemmän kuin aiemmin. 20 prosenttia vanhemmista kertoo, että he eivät pidä lukemisesta. Jos vanhemmat eivät lue, lapset eivät saa heiltä lukemisen mallia.
Suomalaisista aikuisista melkein 30 prosenttia ei lue vapaa-ajallaan edes yhtä kirjaa vuodessa. Hyvä asia kuitenkin on, että lukeminen on edelleen suosittu harrastus. Noin 80 prosenttia suomalaisista kertoo, että he lukevat kirjoja tai kuuntelevat äänikirjoja mielellään.
Aikuisten täytyy näyttää lapsille ja nuorille mallia. Jos aikuinen haluaa tukea lapsen lukutaitoa, hänen kannattaa
- lukea kirjoja myös itse
- puhua lukuharrastuksesta arvostavasti
- tuoda kirjoja kotiin.
Kuka tahansa aikuinen voi näyttää mallia ja innostaa lukemaan.
Fakta 2: Neuvola auttaa perheitä lukemaan usein.
Kun vanhemmat lukevat alle kouluikäisille lapsille, lasten lukutaito kehittyy. Lukemisesta on paljon hyötyä, mutta silti noin 25 prosenttia vanhemmista ei lue lapsilleen usein. Erityisen paljon lukevat perheet, joissa vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja.
On tärkeää, että neuvolat kannustavat vanhempia lukemaan lapsilleen. Kaikki perheet saavat kirjoja ja vinkkejä lukemiseen neuvolasta.
Neuvolat jakavat perheille ilmaisen Lukulahja lapselle -kirjakassin, jossa on esimerkiksi vauvan lorukirja ja iltasatuja. Vanhemmat saavat myös tietoa siitä, kuinka tärkeää lukeminen on.
Kirjakassin tavoite on, että perheet lukevat yhdessä usein. Tutkimuksessa selvisi, että kirjakassi on lisännyt lukemista suurimmassa osassa perheistä.
Suomen neuvolat ovat jakaneet kirjakassin vuodesta 2019 alkaen. Kassi antaa jokaiselle perheelle mahdollisuuden lukemiseen.
Fakta 3: Kiusaaminen vaikuttaa lasten lukutaitoon.
Tutkimus kertoo, että neljäsluokkalaisten lasten lukutaito on huonompi kuin aiemmin. Heikkoja lukijoita on enemmän kuin aiemmin ja erinomaisia lukijoita on vähemmän kuin aiemmin. Noin 15 prosenttia lapsista lukee vapaa-ajallaan todella vähän.
Monet asiat vaikuttavat siihen, kuinka hyvä lukutaito lapsilla on. Jos lapsi pitää lukemisesta, hänen lukutaitonsa on usein hyvä. Jos lapsi ei pidä lukemisesta, lukutaito on yleensä heikompi. Lasten lukutaitoon vaikuttaa myös se, pitävätkö heidän vanhempansa lukemisesta. Myös sillä on väliä, kuinka paljon kirjoja lapsen kotona on.
Lukutaitoon vaikuttaa myös se, kuinka usein lasta kiusataan. Lasten lukutaito on sitä heikompi mitä useammin heitä kiusataan. Vuonna 2023 melkein 10 prosenttia 4.–5.-luokkalaisista lapsista kertoi, että heitä kiusataan joka viikko.
On tärkeää, että koulu on turvallinen paikka, jossa kukaan ei kiusaa ketään. Aikuisten täytyy puuttua kiusaamiseen nopeasti. Kun koulu on turvallinen paikka, lasten lukutaito voi kehittyä paremmin.
Fakta 4: Puoli tuntia lukemista päivässä edistää lukutaitoa.
Tutkimuksen mukaan paras lukutaito on lapsilla, jotka lukevat kaunokirjallisuutta. Jos lapsi lukee säännöllisesti kirjoja, hän oppii lukemaan sujuvammin ja ymmärtämään tekstiä paremmin. On hyödyllistä lukea myös muita pitkiä tekstejä, esimerkiksi sarjakuvia ja lehtiartikkeleita.
Neljäsluokkalaiset lapset lukevat vähemmän kuin aiemmin. Heistä vain noin 30 prosenttia lukee omaksi ilokseen joka päivä. Puoli tuntia päivässä lukee vain puolet neljäsluokkalaisista. Lasten lukutaito kehittyy, jos he lukevat vähintään puoli tuntia päivässä.
Aikuisten tehtävä on järjestää lapsille aikaa, jotta lapset voivat lukea rauhassa. Aikuisten täytyy myös varmistaa, että kotona on mahdollisimman paljon kirjoja. Tutkimuksessa on huomattu, että jos lapsella on omia kirjoja, hän pitää lukemisesta enemmän kuin muut.
On tärkeää, että myös opettajat tukevat lasten lukemista. Opettajien täytyy lukea lasten- ja nuortenkirjoja myös itse. Sitten he voivat suositella kirjoja paremmin ja keskustella kirjoista oppilaiden kanssa.
Fakta 5: Nuori voi elää itsenäistä elämää, kun hänellä on riittävä lukutaito.
Tutkimukset kertovat, että nuorten lukutaito on huonompi kuin aiemmin. Suomessa yli 20 prosentilla nuorista on heikko lukutaito. Yli 40 prosentilla nuorista lukutaito ei riitä töissä ja koulussa pärjäämiseen. Yli puolet nuorista lukee vain, jos heidän on pakko lukea.
Jos nuoren lukutaito on heikko, hänen voi olla vaikeaa seurata uutisia ja arvioida tiedon luotettavuutta. Noin puolet nuorista ei erota netissä, milloin on kyse mielipiteestä ja milloin faktasta.
Nuori tarvitsee riittävän hyvän lukutaidon, jotta hän voi elää itsenäistä elämää. Nuori tarvitsee hyvää lukutaitoa myös siksi, että hän voi äänestää, olla ehdolla vaaleissa ja tulevaisuudessa miettiä ratkaisuja isoihin ongelmiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Siten nuorten lukutaito vaikuttaa myös koko Suomen yhteiskuntaan.
Nuorten lukutaitoa on tärkeää parantaa. Aikuiset ovat keksineet siihen erilaisia keinoja. Nuoria yritetään innostaa lukemaan kirjoja ja kirjoittamaan omia tekstejä. Lukemista helpotetaan selkokirjoilla, jotka ovat lyhyempiä ja helpompia kuin muut kirjat. Opettajat ja tukea tarvitsevat oppilaat ovat sitä mieltä, että kouluihin tarvitaan lisää selkokielisiä oppimateriaaleja.
Fakta 6: Monikielisiä perheitä on tärkeää tukea.
Suomessa ihmiset puhuvat yli 160 äidinkieltä. Äidinkieli on yleensä se kieli, jonka ihminen oppii ensimmäiseksi kotonaan. Suomen laki määrää, että jokaisella on oikeus kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Esiopetus ja koulut järjestävät oman äidinkielen opetusta.
Kun ihminen osaa omaa äidinkieltään hyvin, syntyy hyvä pohja tunteiden ja ajatusten muodostumiselle. Oman äidinkielen osaaminen tukee myös uusien kielten oppimista, esimerkiksi suomen kielen oppimista.
Monikielisten perheiden jäsenet puhuvat useampaa kuin yhtä kieltä. On tärkeää, että he saavat apua oman äidinkielen ja suomen kielen kehittämiseen.
Monikieliset perheet kokevat, että heidän on tärkeää päästä viettämään aikaa suomenkielisten ihmisten kanssa. Siten heidän on helpompi oppia suomea ja asettua Suomeen asumaan.
Perheet toivovat myös, että he voivat osallistua monikielisiin kulttuuritapahtumiin, kielikahviloihin, selkokielisille kursseille ja satutuokioihin. Monikieliset vanhemmat ovat sitä mieltä, että suomenkielisistä kirjoista pitäisi olla tarjolla enemmän tietoa.
Kun maahanmuuttajien oman äidinkielen ja suomen kielen taitoa tuetaan, heidän on helpompi päästä opiskelemaan ja töihin.
Fakta 7: Työtä on helpompi saada, kun lukutaito on hyvä.
Suomessa yli kymmenellä prosentilla aikuisista on heikko lukutaito. Lukutaito on perustaito, jota tarvitsee esimerkiksi töissä. Perustaitoihin kuuluu myös numerotaito eli esimerkiksi matematiikan osaaminen. Tutkimus kertoo, että heikoilla perustaidoilla ja työttömyydellä on vahva yhteys. Töissä on vain puolet 16–65-vuotiaista ihmisistä, joilla on heikot perustaidot.
Lukukeskus selvitti, mitä kokemuksia asiantuntijoilla on työnhakijoiden lukutaidosta ja kirjoitustaidosta. Kyselyyn vastasi asiantuntijoita, jotka ovat töissä Helsingin kaupungin työllisyyspalveluissa.
Melkein 70 prosenttia asiantuntijoista ei ole joskus tarjonnut työtä, koska työnhakijan luku- ja kirjoitustaito ei ole riittävä. Asiantuntijoiden mukaan myös työnhakijat ovat kertoneet, että he eivät ole saaneet työtä heikon lukutaidon takia.
Aikuisten perustaitoja täytyy vahvistaa. Jokaisella aikuisella täytyy olla mahdollisuus saada koulutusta. Aikuisille täytyy järjestää myös tukea oppimiseen. Kun aikuiset saavat tukea oppimiseen, he voivat paremmin. Silloin heidän tarvitsee käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja vähemmän.
Kun aikuisten lukutaito paranee, heidän on myös helpompi löytää työtä.
Fakta 8: Kirjasto on tärkeä kulttuuripalvelu.
Kirjasto on kulttuuripalvelu, jota Suomessa käytetään kaikista eniten. Vuonna 2023 suomalaiset lainasivat kirjastoista yli 80 miljoonaa kirjaa. Lastenkirjoja suomalaiset lainasivat enemmän kuin koskaan aiemmin, melkein 36 miljoonaa kertaa.
Kirjastot ovat tärkeitä Suomen yhteiskunnassa. Kirjastot ovat ilmaisia, joten kaikki voivat käyttää niiden palveluita. Kirjastoista jokainen saa tietoa, joka on luotettavaa.
Omaa ja lapsen lukutaitoa voi tukea niin, että menee käymään kirjastossa ja lainaa kirjoja. Kirjaston henkilökunta auttaa kirjaston asiakkaita.
Fakta 9: Kirjailijoille täytyy maksaa riittävästi, jotta he voivat kirjoittaa uusia kirjoja.
Suomessa ilmestyy paljon kirjoja. Eniten ilmestyy romaaneita, lasten- ja nuortenkirjoja, runoja sekä novelleja eli lyhyitä tarinoita. Suomessa ilmestyy myös esimerkiksi esseitä ja selkokirjoja. Tietokirjoja myydään Suomessa eniten.
Kirjoissa suomen kieltä käytetään luovasti ja monipuolisesti. Kirjojen lukeminen auttaa jokaista kehittämään omaa lukutaitoaan ja oppimaan uusia sanoja.
Kirjailijat ovat tärkeitä, koska ilman heitä ei synny uusia kirjoja. Kirjailijat saavat kuitenkin liian vähän rahaa työstään. Monet kirjailijat joutuvat hakemaan apurahaa, koska muuten heille ei makseta riittävästi.
Viimeisen viiden vuoden aikana kirjailijoiden tulot ovat laskeneet huolestuttavan paljon. Tulojen lasku johtuu etenkin siitä, että nykyään ihmiset käyttävät sovelluksia, joilla kirjoja voi lukea ja kuunnella. Kirjailija saa sovelluksista 80 prosenttia vähemmän rahaa kuin painetusta kirjasta.
On tärkeää varmistaa, että kirjailijoille maksetaan riittävästi työstään. Vain silloin kirjailijat voivat kirjoittaa uusia kirjoja.
Fakta 10: Suomessa koko yhteiskunnan täytyy edistää lukemista ja lukutaitoa.
Lukeminen on muuttunut paljon viime vuosina. Äänikirjat ja e-kirjat ovat tuoneet lukemisen osaksi monen arkea. Toisaalta sosiaalinen media tarjoaa viihdettä nopeasti, jolloin pitkän tekstin lukeminen voi tuntua vaikealta. Tutkimukset kertovat, että ihmiset lukevat vähemmän kuin ennen ja lukutaito on huonontunut.
Jokainen tarvitsee hyvää lukutaitoa. Jokaisen täytyy esimerkiksi osata tunnistaa luotettava tieto ja käyttää erilaisia verkkopalveluita. Lähivuosina on tärkeää osata myös tunnistaa, että tekoälyn kautta voi levitä väärää tietoa.
On tärkeää, että suomalaisten lukutaitoa parannetaan. Lukutaito kehittyy, kun ihminen lukee etenkin pitkiä tekstejä tarpeeksi usein. On Suomen yhteiskunnan tehtävä varmistaa, että jokainen voi kehittää omaa lukutaitoaan.
Lukutaitostrategia on suunnitelma siitä, miten suomalaisten lukutaitoa parannetaan. Lukutaitostrategian on tehnyt Opetushallituksen Lukuliike yhdessä työryhmän kanssa.
Esimerkiksi kunnat, koulut ja päiväkodit ovat tehneet hankkeita, jotka tukevat lukemista ja lukutaitoa. Myös päättäjien täytyy tehdä päätöksiä, jotka tukevat lukemista.
Lähteet
Book gifting impact study. Scottish Book Trust 2022.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta. Euroopan komissio.
Global Risks Report 2024, World Economic Forum 2024.
Laki yleisistä kirjastoista 2016/1492
Leea Lakka: Takarivin tekstikäytänteet. Helsingin yliopisto 2024.
Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. THL 2023.
Lukulahja lapselle -ohjelma. Lukukeskus.
Lukulahja lapselle -vaikuttavuustutkimuksen tuloksia. Lukukeskus 2021.
Monikielinen lukutaito -selvitys. Lukukeskus 2022
Oma kieli – oma mieli. Oppilaan oma äidinkieli. Opetushallitus 2016.
Kari Spjeldnæs ja Faltin Karlsen: How digital devices transform literary reading:
Statsrådet: Nationalspråkstrategin: Statsrådets principbeslut. Statsrådets publikationer 2021:87.
Suomen Kirjailijaliitto: Kirjailijoiden tulotutkimus 2023
Suomen Kirjailijaliitto: Tekijänpalkkioselvitys 2022
Suomen kustannusyhdistys: Vuositilasto 2023
Suomen virallinen tilasto: Elinolotilasto. Tilastokeskus.
Suomen virallinen tilasto: Väestörakenne. Helsinki: Tilastokeskus 2022.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2023
Suomi lukee 2023. Kirjakauppaliitto 2023.
The impact of e-books, audiobooks and online life on reading habits. New Media & Society 2022.
The Ljubljana Reading Manifesto: Why higher-level reading is important 2023.