Lukeminen on arkea ja juhlaa

Lukuviikkoa vietetään otsikolla Lukeminen on juhla! Juhlan tuntu voi kuitenkin olla kaukana, jos lukeminen on vaikeaa. Lukutaito on nimenomaan taito, joten sitä voidaan harjoitella ja siinä voi kehittyä. Jokaisesta voi tulla lukija!

Lukemista kannattaa harjoitella usein, mutta vähän aikaa kerrallaan. Lukemaan oppiminen on toki yksilöllistä, eivätkä kaikki opi lukemaan samassa tahdissa, vaikka varsinaisia lukemisen pulmia ei olisikaan. Kouluilla on onneksi välineitä arvioida, onko lapsella tarvetta lisätuelle. Lukemista voi tukea myös kotona.

Lukuinnon syttyminen on hyväksi jokaiselle, joten kotona kannattaa kaikkia lapsia kannustaa tutustumaan kieleen ja kirjoihin. Tärkeintä on muistaa, että lukemista on monenlaista ja positiivinen asenne lukemista ja kaikkea oppimista kohtaan on jo hyvä perusta.

Opetellaan yhdessä

Lapselle ääneen lukeminen on monella tapaa hyödyllistä lukutaidon kehittymisen kannalta. Yhteinen lukuhetki on myös mukava tapa viettää aikuisen kanssa aikaa ja toistuvat lukuhetket tekevät lukemisesta luontevan osan perheen arkea. Pienet lukuhetket ja myönteiset kokemukset tekstien parissa kantavat pitkälle. Tutun iltasadun lisäksi lukeminen sopii kaikkiin vuorokaudenaikoihin ja paikkoihin. Kirjoja kannattaa olla kotona helposti saatavilla, jotta kirjaan on helppo tarttua milloin tahansa. Itse lukeva aikuinen antaa mallia lapsille. Jo lukemaan oppineellekin lapselle kannattaa lukea ääneen tai lapsi voi lukea aikuiselle.

Jotta lukeminen olisi myönteistä, on motivaatiolla merkitystä. Motivaation kannalta on erityisen tärkeää, että luettava kirja on lasta kiinnostava, ja lapsi saa itse vaikuttaa siihen, mitä luetaan. Kirjan olisi hyvä olla sopivan haastava ja sopivan pituinen, jotta lukeminen tuntuu mielekkäältä.

Lukemiseen liittyy myös keskustelu, jotta lukemisesta tulee yhteinen kokemus. Lukemisen aikana mietitään sopivissa kohdissa kirjan tapahtumia ja mahdollisesti vieraampia sanoja. Ennen lukemista voidaan miettiä, mitä tullaan lukemaan ja lukemisen jälkeen miettiä, mikä kirjassa oli kivointa tai mitä siitä voi oppia. Lasta kannattaa kehua paljon – onnistumisten ja oivallusten lisäksi myös sinnikkäästä yrittämisestä.

Kuvat kiehtovat ja saavat tarinan elämään ja niitä on hyvä ihmetellä. Lapsi voi myös leikkilukea kirjaa aikuiselle. Leikkilukemisessa lapsi kertoo kirjan tarinan kuvien perusteella, vaikkei vielä osaisi itse lukea.

Kirjaa katsellessa voidaan tutkia, miltä eri kirjaimet näyttävät: Minkä näköinen on O-kirjain? Yhdessä voidaan käydä läpi, miltä O kuulostaa äänteenä. Sen jälkeen aikuinen voi lukea tekstiä ja lapsi sanoo hep kuullessaan sanan, joka alkaa tietyllä äänteellä. Kirjainten ja äänteiden jälkeen hauska tapa harjoitella tavuja on valita lapsen kanssa sana, jonka aikuinen kirjoittaa paperille. Sana pilkotaan tavuihin tai yksittäisiin kirjaimiin leikkaamalla paperi saksilla. Lapsen tehtävänä on muodostaa sana uudelleen leikatuista paloista. Lukemisen ympärille voi kehittää myös muuta mielekästä tekemistä, esim. keksiä itse tarinalle vaihtoehtoinen loppu tai piirtää kirjan hahmoja.

Valmiit materiaalit harjoittelun tukena

Lasta voi kannustaa lukemisen harjoitteluun yhteisillä sopimuksilla, lukuhaasteilla ja pienillä palkinnoilla. Tätä varten osoitteesta lukumummitjavaarit.fi löytyy vapaasti tulostettava lukupassi. Lukupassissa lapsi suorittaa erilaisia lukemiseen liittyviä tehtäviä ja ansaitsee pieniä, yhdessä aikuisen kanssa sovittuja palkintoja. Samasta osoitteesta löytyy paljon muutakin materiaalia sekä monenlaisia vinkkejä lukuharjoittelun lisäämiseksi kodin arkeen sekä hauskaa puuhaa yhdessä ja yksin.

Lukusilta-sivusto osoitteessa lukusilta.fi sisältää kirjoituksia lukemiseen, lukemisen vaikeuksiin, suomen kielen oppimiseen ja oman äidinkielen tukemiseen liittyen. Sivuston tekstit tarjoavat tietoa ja tukea erityisesti niille aikuisille, joiden elämässä on lapsia, joilla on haasteita lukutaidon ja kielitaidon kanssa.

Annastiina Kettunen
Kirjoittaja on suomen kielen asiantuntija ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka työskentelee Niilo Mäki Instituutissa Lukumummit ja -vaarit -toiminnan parissa.

Kuva: Niilo Mäki Instituutti / Lukumummit ja -vaarit.