Mun tarina – Lavarunous äidinkielen, kirjallisuuden ja kielen opetuksessa. Yhden rohkean hankkeen kuvaus.

Mun tarina -hanke pähkinänkuoressa

Lasten ja nuorten laskevasta lukumotivaatiosta ovat 2000-luvulla todistaneet PISA-tulokset, media ja koulutusammattilaiset. Samalla nuorten aikuisten keskuudessa on alkanut kukoistaa runouden laji, joka edellyttää vahvaa kirjoitus-, luku-, esiintymis- ja kuuntelutaitoja. Lajin nimi on lavarunous.

Lukukeskus etsii jatkuvasti uusia tapoja vahvistaa ja tukea nuorten lukutaitoa ja -intoa.
Lavarunous sisältää niin kirjoittamisen, lukemisen ja keskittyneen kuuntelemisen elementit, ja sillä nähtiin potentiaalia sekä luku- että kirjoitustaitoa kuin myös itseilmaisua tukevana välineenä. Lavarunoustyöpajoja päätettiin kokeilla osana lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Koneen Säätiön kolmivuotisen tutkimusapurahan turvin tämä tulikin mahdolliseksi joulukuussa 2017.

Hanke toteutettiin vuosien 2018-2020 aikana järjestämällä 50 työpajaa lukioissa, sanataideryhmissä ja Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-ryhmissä. Käytännön opetustilanteita seurasi FM Riina Kontkanen, opetusmetodia tutki monikielisissä ryhmissä FM Johanna Raimi ja hankkeen asiantuntijaksi pyydettiin FT Merja Kauppista. Runoilijat Aura Nurmi ja Juho Kuusi kehittivät opetuksen ja ohjasivat ryhmiä.

Noin kolmevuotisen hankkeen aikana tavoitettiin suoraan 2000 nuorta.
Työpajojen lisäksi nuorille luotiin mahdollisuuksia harrastaa runoutta myös vapaa-ajalla. Aura Nurmi ja Juho Kuusi järjestivät nuorten runoklubitilaisuuksia eri puolella Suomea, joista osa on jäänyt paikkakunnalla pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi lavarunoudesta käytiin puhumassa useissa opetus- ja kirjastohenkilöille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa. Kokonaisuudessaan hanke tavoittikin yli 4000 ihmistä.

Työpajojen vaikutuksia seurattiin jo hankkeen aikana ja 200 työpajoihin osallistunutta pääkaupunkiseudun lukiolaista vastasi työpajojen vaikutuksia selvittäneeseen kyselyyn. Sen keskeisiä tuloksia ovat työpajojen pohjalta syntynyt kiinnostus lavarunouden tekemistä kohtaan (31% vastaajista), kiinnostus lavarunotapahtumassa vierailuun (40% vastaajista) ja toive luovan kirjoittamisen lisäämisestä lukio-opetukseen (47 % vastaajista). Kyselyn toteutti hankkeen tutkija, FM Riina Kontkanen.

Lataa raportti (pdf)

Lue tiivistelmä englanniksi / read an abstract in English.

Tutustu Mun tarina -hankkeen oppituntivinkkeihin ja opettajille suunnattuihin materiaaleihin.

Lue alta koko loppuraportti.

1. FM Riina Kontkanen & FT Merja Kauppinen:
”Kunpa vain saisi kirjoittaa vapaasti” – Lavarunotyöpajojen ja luovan kirjoittamisen vaikuttavuus lukiokontekstissa / FM Riina Kontkanen
Opettajat pohtimassa lukiolaisten kirjoittajuutta ja sen tukemista / FT Merja Kauppinen

2. ”Tuntui että voin kirjoittaa mitä vaan ja se kaikki on taidetta.” Nuoren lavarunousharrastajan haastattelu.

3. Lavarunoustehtävät monikielisessä oppimisympäristössä / FM Johanna Raimi

4. Jaetut kokemukset vahvistavat – lavarunous kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä. Lavarunous lukiolaisten itsetuntemuksen avuksi / FT Merja Kauppinen

5. ”Mun mielestä on tärkeää, että nuoret saa äänensä kuuluviin ja saa kertoa omaa juttuaan.” Nuoren lavarunousharrastajan haastattelu

6. Lavarunous ja spoken word – mitä, kuka ja miten / Juho Kuusi

7. ”Lavarunoudella on kyky muuttaa ihmisten ajattelutapaa ja saada kyseenalaistamaan asioita.” Lavarunousharrastajan haastattelu.

8. Nuorten open mic – kuinka temppu tehtiin / Aura Nurmi

9. ”Sanat herättävät ajatuksia ja ajatuksista lähtee teot.” Kahden nuoren haastattelut.

10. Työpajojen kulku ja tehtävät / Aura Nurmi

11. Henkilökohtainen katsaus ja kiitokset / Aura Nurmi