Osaava Suomi edellyttää panostuksia lukemiseen ja lukutaitoon

Uudelta hallitukselta tarvitaan tekoja ja päätöksiä, joilla turvataan kaikkien tasavertaiset edellytykset lukea ja ylläpidetään rikasta kirjallista kulttuuria.

1. Lukulahja lapselle -ohjelmasta pysyvä osa neuvolatoimintaa

Uuden hallituksen tulisi turvata jokaisen lapsen oikeus kirjoihin ja lukemiseen. Tieto lukemisen tärkeydestä kuuluu kaikille perheille!

Varhaislukeminen on korvaamatonta lukutaidon kehittymiselle ja lukijaksi kasvamiselle. Neuvolassa jaettava Lukulahja lapselle -kirjakassi muistuttaa tehokkaasti lukemisen tärkeydestä ja mahdollistaa lukemisen tasavertaisesti. Kassin saaneista perheistä 63% luki aiempaa enemmän kirjakassin saatuaan.

Lukulahja lapselle -kirjakassin sisältö on valmisteltu laajan asiantuntijaverkoston ja THL:n tuella. Kassit ovat jaossa kaikissa Suomen kunnissa.

Lukulahja lapselle -ohjelma on kirjattu kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimenpide-ehdotukseksi sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusohjelmatavoitteisiin.

Tutustu ohjelman vaikuttavuusselvityksen tuloksiin: luelapselle.fi

2. Jokaisen nuoren riittävä lukutaito on taattava

Suomalaisista 8.-luokkalaisista 30 %:lla on hyvä monilukutaito, mutta samaan aikaan 28 %:lla nuorista on vaikeuksia löytää, arvioida ja hyödyntää tietoa tai tuottaa sisältöjä muille jaettavaksi. Tulisikin varmistaa, että kaikille peruskoulusta valmistuvilla on riittävä lukutaito.

Lukutaito on kansalaistaito, joka antaa mahdollisuuden osallistua täysivaltaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Lukutaidoton ihminen joutuu helposti yhteiskunnan marginaaliin. Riittävän lukutaidon puuttuminen voi estää pääsyn tarpeellisten tukitoimien piiriin.

Monimuotoiset teksti- ja lukuympäristöt vaativat erilaisia luku- ja kirjoitustaitoja ja erilaista harjoittelua. Kielen erilaisia muotoja, tyylejä ja käyttötilanteita tulisi kouluissa tuoda esiin laajasti eri oppiaineissa.

Toimiva monikielinen yhteiskunta tunnistaa, että myös eri kielet elävät rinnakkain eri tilanteissa. Kielitietoinen kasvatus edesauttaa luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä sekä koulukielen oppimista, mikä on tärkeää suomalaiseen kulttuurin integroitumisen ja jatkokoulutusmahdollisuuksien kannalta.

Hyvinvoiva, monikielinen ja -muotoinen väestö on resurssi ja rikkaus tulevaisuuden Suomelle. Mitä paremmin oppilas hallitsee ensikielensä, sitä paremmin hän oppii myös vieraan kielen.

Äidinkieli on perusta lapsen ajattelulle ja tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle.

Lähteet: 10 faktaa lukutaidosta maailmalla, 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta

Lisää keinoja tukea nuorten lukutaitoa: sanathaltuun.fi
Lukukeskuksen selvitys monikielisten perheiden toiveista ja tarpeista: Monikielinen lukutaito -selvitys

3. Aikuisten lukutaidon tukeminen on tehokas työllisyystoimi!

Suomalaisista aikuisista 11 %:lla on heikko lukutaito. Selkokielen tarpeessa arvellaan olevan jopa 750 000 henkilöä, eli 14 % suomalaisista. Heikko lukutaito voi vaikeuttaa työllistymistä, urakehitystä ja elinikäistä oppimista. Ilman lukevia aikuisia ei ole myöskään lukevia lapsia.

Tuoreen selvityksen mukaan aikuisten heikko lukutaito on myös esteenä työllistymiselle. Joka kolmas Helsingin työllisyyspalvelujen asiantuntija arvioi, että lukutaidon puute on merkittävä este suomea äidinkielenään puhuvan työnhakijan työllistymiselle. Maahan muuttaneiden työnhakijoiden kohdalla näin arvelee 83 % asiantuntijoista. Samalla puuttuvat riittävät tukitoimet heikon lukutaidon parantamiseksi.

Toistaiseksi Suomesta puuttuu selkeä nimetty taho, joka auttaisi aikuista ihmistä parantamaan heikkoa luku- ja tekstitaitoaan. Lukutaito-ongelmiin tulee tarjota tukea edesauttamalla kirjastojen, oppilaitosten ja järjestöjen tekemää työtä aikuisten lukutaidon parantamiseksi.

Lue lisää lukutaidon yhteiskunnallisesta merkityksestä: 10 faktaa lukutaidosta
Lukukeskuksen ja Helsingin työllisyyspalveluiden selvitys: Aikuisten heikko lukutaito esteenä työllistymiselle

4. Kirjallisuutta pitää vaalia ja kirjailijoiden työskentelyedellytykset pitää turvata

Kirja-ala on merkittävä työllistäjä, lukutaidon edistäjä ja osaamistason kehittäjä. Kirja-alalla on paljon käyttämätöntä vientipotentiaalia ja annettavaa Suomen maakuvalle. Tämä käy ilmi vertailtaessa kirjallisuuden ulkomaankaupan lukuja pohjoismaisten naapureidemme vastaaviin lukuihin.

Lukukeskus tarjoaa kirjailijoille huomattavan määrän esiintymistilaisuuksia vuosittain. Tätä työtä on mahdollista tehdä vain riittävän perusrahoituksen turvin. Kirjailijavierailut lisäävät tutkitusti kiinnostusta lukemiseen ja ovat varteenotettava osa kirjailijoiden toimeentuloa.

Kirja-alan järjestöt ehdottavat, että Suomeen laaditaan historian ensimmäinen Kirjallisuuspoliittinen ohjelma. Ohjelmaan sisältyvät tiedot kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyedellytysten turvaamisesta, tuotannon tuesta, vienti-investoinneista ja kirjastojen toiminnasta.

Lukukeskus vaatii muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa kulttuuribudjetin nostamista yhteen prosenttiin.

Lisätietoa kirjallisuuspoliittisesta ohjelmasta: Kirjallisuuspoliittinen ohjelma Suomen Kirjailijaliiton sivuilla
Lisätietoa kulttuuribudjetti prosenttiin -tavoitteesta Kulta ry.: Kulttuuribudjetti prosenttiin

5. Kansallisen lukutaito-ohjelman toimeenpano: lukemista, kirjallisuutta ja lukutaitoa edistävien järjestöjen toiminta on turvattava

Lukukeskuksen hallitusohjelmatavoitteet pohjautuvat kansallisen lukutaitostrategian suuntaviivoihin. Lukutaitostrategian visio – Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 – tavoittelee yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän.

Kansallinen lukutaito-ohjelma 2030 pohjautuu kansalliseen lukutaitostrategiaan ja sen toimeenpanoon niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Lähtökohtana on kaikenikäisten lukutaidon edistäminen Suomessa. Tämän toteutuminen edellyttää vastuutahojen nimeämistä ja lukutaito-ohjelman edistämistä laajana verkostona.

Lukemista, kirjallisuutta ja lukutaitoa edistävät järjestöt tekevät huomattavan tärkeää työtä sellaisten kohderyhmien parissa, jotka eivät ole Opetushallituksen ja muun julkishallinnon piirissä. Tällaista työtä tehdään esim. perheiden, aikuisten, syrjäytymisvaarassa olevien, maahanmuuttajien sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan parissa. Vain turvatuilla toimintaedellytyksillä voidaan tehdä pitkäjänteistä työtä, joka tuottaa tuloksia sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.

Tutustu kansalliseen lukutaitostrategiaan: Kansallinen lukutaitostrategia 2030