Lukukeskuksen koordinoimassa ja Lauri Jäntin säätiön rahoittamassa Tietokirjailija kouluun -hankkeessa järjestettiin vuoden 2019 lopussa ja 2020 aikana 13 tietokirjailijavierailua yläkoulun ja lukion eri aineiden tunneille.  Yksi vierailu tehtiin myös alakoulun 6. luokalle. Tietokirjailijoilla on moninaisten aiheiden asiantuntijoina annettavaa eri oppiaineiden opetukseen.

Hankkeen päättyminen siirtyi 2020 keväästä vuoden loppuun koronatilanteen vuoksi, sillä alun perin vierailut oli tarkoitus järjestää lähivierailuina kouluissa. Lopulta suurin osa vierailuista päädyttiin kuitenkin järjestämään virtuaalisesti.

Historian tunneilla vierailivat Raili Mikkanen, Teemu Keskisarja ja Mikko-Olavi Seppälä. Matti Rämö ja Rauli Virtanen vierailivat maantiedon tunnilla. Pauliina Jokinen vieraili lukion sijoittamisen kurssilla, Katriina Järvinen psykologian tunnilla, Anu Hopia kemian tunneilla, Marjut Hjelt uskonnon tunnilla, Suvi Auvinen terveystiedon tunnilla ja Mari Koppinen musiikin tunnilla.

Tietokirjailijavierailujen  tueksi ja vaikutusten lisäämiseksi kouluihin toimitettiin kirjailijoiden teoksia, joihin oppilaita innostettiin tutustumaan. Hankkeessa tuotettiin tietokirjallisuuteen liittyvät oppituntisisällöt, joita opettajat voivat hyödyntää opetuksessa myös jatkossa ja opettajille lähetettiin vinkkejä vierailuun valmistautumisesta sekä tapoja tutustua kirjailijan teoksiin.

Syvempi katsaus aiheeseen

Palautekyselyyn vastanneista oppilaista 53 % piti vierailua mielenkiintoisena ja 45 %:n mielestä se oli kivaa vaihtelua opetukseen.

“Oppitunti meni nopeasti, koska aihe oli mielenkiintoinen ja pisti pohtimaan”, kuvasi opiskelija. Kiitosta tuli myös uusista näkökulmista. “Vierailu oli herättävä, vaikka olen aiemminkin perehtynyt aiheeseen esimerkiksi katsomalla dokumentteja”, kertoi opiskelija Ida Räisänen. 34 % oppilaista piti tietokirjailijan vierailua ajatuksia herättävänä.

“Vierailu lisäsi ymmärrystä siitä, mitä tulee itse syötyä ja myös siitä, mikä on haitallista”, kommentoi opiskelija Lorenzo Bernardiz terveystiedon tunnilla järjestetyn vierailun jälkeen. “ Suvin (Auvisen) alustus sai näkemään vegaanisuuden uusista erilaisista näkökulmista. Hän sai ajattelemaan kuinka ruokaa voisi tuottaa järkevämmin nykyisen ruuantuotannon sijaan”, eräs opiskelija kommentoi.

“Artistin tekemästä musiikista saa kyllä tietoa kuuntelemalla, mutta emme yleensä näe artistin syvempää puolta”, perusteli opiskelija nimeltä Nuppu musiikin tunnilla järjestetyn vierailun jälkeen

Vierailu innosti lähes puolia oppilaista ottamaan lisää selvää kirjailijan puhumasta aiheesta ja 27 % ilmoitti aikovansa lukea kirjailijan kirjoittaman tietokirjan, vaikka vain 13 % ilmoitti lukevansa tietokirjoja vapaa-ajallaan. Erään vastaajan mukaan kirja herätti kiinnostuksen, kun sai tietää myös itse kirjoittajasta ja sen synnystä. ”Hän sai kirjan kuulostamaan kiinnostavalta”, kommentoi eräs oppilas.

Vierailun perusteella 63 % oppilaista sai uutta näkökulmaa oppiaineeseen. 19 %:n mielestä oppiaine tuntui vierailun jälkeen kiinnostavammalta kuin ennen. 22 % kiinnostui vierailun aiheesta harrastuksena.

Opettajista 56 % vastasi vierailun olevan kiinnostava opetuksen näkökulmasta ja 100 %:n mielestä vierailu innosti oppilasta perehtymään aiheeseen.

”Mielenkiintoinen lisä opetukseen ja uusi näkökulma ammattiin, johon yhdistyy musiikki”, opettaja kuvaili vierailua. Opettaja Elina Lampelan mielestä kirjailijavierailu on hyvä, erilainen vaihtoehto opetukseen. “Tätä aihepiiriä ei ole juuri käsitelty aiemmin tunneilla. Vierailun aiheita voisi hyödyntää joskus myöhemminkin tunneilla”, Lampela kertoi.

”Mielestäni kirjailijavierailu toi hyvin esille niitä uskontoon sopivia aihealueita, joita ei koulussa käydä läpi”, toinen opettaja kommentoi.

Opettaja Anu Vuopion mielestä esitys sopi terveystiedon tunnille esimerkiksi ympäristöterveyden ja one health -ajattelun näkökulmista. Opettajaharjoittelija Milla Aitto-Oja kiitteli, että esitys toi neutraalia ymmärrystä lihasta perustelujen kera. Kummankin opettajan mielestä ei-tuomitseva lähestymistapa loi opiskelijoille avoimen ilmapiirin ottaa vastaan tietoa aiheesta.

“Kirjailijavierailu sopii erinomaisesti terveystietoon; se on aina tervetullutta, että asiantuntija kertoo itse siitä, mihin on perehtynyt ja mistä tietää paljon. Eli jatkossakin otan mielelläni vastaan vierailijoita kertomaan uusista näkökulmista tuttuihinkin terveystiedossa käsiteltyihin aihealueisiin. [Opiskelijoiden palautteen perusteella vierailusta] tykättiin tosi paljon ja herätti monessa uusia ajatuksia, mikä on aina hienoa kuulla myös opettajasta, kun oppimista tapahtuu”, Voipio kuvailee.

89 % opettajista koki tietokirjavierailun linkittymisen oppaineen sisältöihin tai opetussuunnitelmaan tärkeäksi ja he aikovat jatkossakin tarjota tietokirjoja oppikirjojen rinnalla opetuksessa. 89 % opettajista aikoi myös syventää vierailun teemoja opetuksessa jälkikäteen. Kaikki ovat halukkaita kutsumaan kirjailijan toisen kerran oppitunnille.

Kirjailijan työ kiinnosti

Opettaja Elina Kallion mielestä vierailu toimi hyvin etäaikanakin ja oli myös opinto-ohjauksellisesta näkökulmasta kiinnostava lukiolaisille: toimittajan työssäkin voi työskennellä musiikin parissa. Myös opiskelijat olivat pitäneet nimenomaan kirjailijan työtä kiinnostavana. ”Onnistunutta oli se, että sai kysyä kysymyksiä ja kirjailija kertoi kaiken selvästi”, kuvaili opiskelija.

Kallio referoi musiikin kurssin opiskelijoiden ajatuksia: “Kysyin kaikilta ja kaikki kokivat sen [vierailun] pelkästään positiivisena. Tykkäsivät myös erityisesti vuorovaikutuksesta, miten Mari (Koppinen) teki kysymyksiä yleisölle ja joihin vastattiin niin chatissa kuin livenäkin.  Moni sanoi, että vaikka Anna Puu ei sinänsä kuulunutkaan heidän suosikkeihin, oli kuitenkin kiinnostavaa kuulla, miten näitä [elämäkertakirjoja] tehdään. Ja joku totesi, että Marilla on kyllä kiinnostava ammatti.”

”Vierailulla syntyi käsitys siitä, mitä kemian ammattilainen voi tehdä työkseen, mihin koulussa opiskeltavat asiat liittyvät arkielämässä”, kuvaili opettaja kirjailija Anu Hopian vierailun jälkeen, jonka aiheena oli kemiaa keittiössä.

”Hän antoi tutkimusnäkökulmaa ja laajensi oppikirjojen teemoja”, eräs opettaja kuvaili. ”Oppilailla tuli selväksi, kuinka paljon taustatyötä tietokirjaa varten pitää tehdä. Oppilailla heräsi mielenkiinto tietokirjoja kohtaan.”

Tietokirjailijan vierailu kirjailijan näkökulmasta

Suvi Auvinen vieraili joulukuussa lukiolaisten terveystiedon soveltavalla kurssilla puhumassa tietokirjastaan Lihan loppu (Kosmos 2019)

Koulumaailman näkökulmasta hän arveli, että opiskelijoille ja koululaisille on virkistävää kuunnella etänä välillä jonkun muunkin kuin oman opettajan puhetta.

“Vierailujen ansiosta kirjailijat nähdään oikeina ihmisinä, jotka todella ajattelevat asioita, joista kirjoittavat. Se voi inspiroida myös oppilaita”, Auvinen sanoo.

Nuoret ovat Auvisen suosikkikohderyhmä, koska he pystyvät joustamaan mielipiteissään ja ottamaan uuttakin tietoa vastaan usein paremmin kuin aikuiset. Hän pitää erityisesti nuorten kriittisyydestä. Se tekee Auvisen mukaan omalle ajattelulle hyvää. Kysymysten kautta päästään keskustelemaan asioista tarkemmin. Lisäksi kirjailijana saa tärkeää tietoa yleisön näkökulmista: mikä on relevanttia tai ajankohtaista, mistä halutaan lukea.

Kirjailijan uran kannalta Auvinen kiitteli myös sitä, että kirjailijavierailut pidentävät teosten elinkaarta. Kirja-alan tahti on niin nopea, että vierailuajankohtaan nähden reilu vuosi sitten julkaistu Lihan loppu on Auvisen mukaan markkinoilla jo vanha juttu. Aihe ja tieto eivät kuitenkaan vanhene niin nopeasti, joten teoksesta on Auvisen mielestä mielekästä päästä puhumaan vieläkin kouluihin. Auvinen piti hyvänä hankkeen näkökulmarajausta yhteen kirjaan vierailua kohti, koska yhden kirjan ympäriltä on helppo puhua.

Eri oppiaineiden tunneilla vierailemista Auvinen piti vain myönteisenä asiana, sillä oppiaineen rajaus helpottaa hänen mukaansa myös esityksen näkökulman rajaamista. Esimerkiksi terveystiedon tunnilla vieraillessa painotus oli lihansyönnin terveysvaikutuksissa, kun taas äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla puhuttaisiin kirjallisuuden näkökulmasta. Tekstinäytteen lukemista hän piti tärkeänä, sillä vierailuilla kyse on myös kirjoista ja lukemaan innostamisesta sekä laajemmin oppimaan oppimisesta.

“Vierailu voi saada nuoret miettimään esimerkiksi terveyttä eri näkökulmista ja ymmärtämään erilaisten tietolähteiden laajuuden: voit lukea näistä aiheista muualtakin kuin terveystiedon kirjasta”, Auvinen kuvailee.

Korona-ajan “etähässäkän” Auvinen arveli jäävän päälle tulevaisuudessakin. Se mahdollistaa vierailut helpommin kauemmaksikin, kuten Jyväskylään Lyseon lukiolle.

Marjut Hjelt vieraili 7. luokan uskonnon tunnilla

Esitys rakentui Hjeltin kirjoittaman ja Christer Nuutisen kuvittaman tietokirjan Veden valtiaat (SKS 2012) ympärille.

”Minusta oli ihanaa saada olla mukana Tietokirjailija kouluun –hankkeessa. Hanke tietokirjallisuuden osalta on tärkeä. Toivon voineeni välittää oppilaille uutta tietoa ja erilaisia näkökulmia maailmaan, jossa elämme”, Hjelt kirjoittaa.

Hjeltin mukaan hänelle vierailuissa tärkeintä on avartaa kuulijoiden maailmaa ja jakaa tietoa vanhan kansan todellisuudesta. Hän oli tyytyväinen, että vierailu osui juuri uskonnon tunnille. Hänen teostensa aihepiiri voi Hjeltin mukaan tuoda laajempaa näkökulmaa uskonnon opetukseen ja saada oivaltamaan, että aikanaan on ihan samalla tavalla uskottu muuhunkin kuin suurten uskontojen jumaliin. Lisäksi Hjelt toivoo oppilaiden oivaltavan vierailuilla, että voi tehdä monenlaisia töitä, jotka nekin ovat ihan “oikeita töitä”.

Hjelt kertoo aina toivovansa, että koululaiset jaksaisivat kuunnella, ja 7. luokan livekuvan perusteella vaikutti siltä, että suurelta osin jaksoivatkin. Oppilaat kysyivät paljon kysymyksiä ja olivat erityisen kiinnostuneita kirjailijan työstä.

Nuoren yleisön kysymykset antavat Hjeltin mukaan uusia näkökulmia aiheisiin. Niistä saa arvokasta tietoa siitä, millaisia asioita kirjoja kirjoittaessa kannattaa ottaa jatkossa huomioon. Erikoiset kysymykset synnyttävät oivalluksia.

“Kun tulee joku tosi jännä kysymys, syttyy lamppu itselläkin, että hei, minun täytyy ottaa tuo näkökulma huomioon kirjoissani”, Hjelt kertoo.

Kotimaisen tietokirjallisuuden vieminen kouluihin on hänestä tärkeää myös siksi, ettei kirjoja markkinoida kovin näkyvästi ja myyntiaika on yleensä lyhyt. Hjeltin pääasiallinen kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura edustaa tavallista hitaampaa markkinalogiikkaa ja teoksia on saatavilla pitkään, joten vanhempiakin teoksia on mahdollista ostaa. Vierailut tuovat näkyvyyttä kirjoille.

“On antoisaa, kun saa kertoa omasta työstään, josta pitää”, Hjelt toteaa.

Hankkeen tietokirjailijoiden vierailut

13 vierailua marraskuu 2019 – joulukuu 2020

• Pauliina Jokinen: Kaitaan lukio, Espoo 5.11.2019
• Katriina Järvinen: Tampereen teknillinen lukio 13.12.2019
• Teemu Keskisarja: Länsimäen koulu, Vantaa 30.1.2020
• Rauli Virtanen: Kalajärven koulu, Espoo 12.2.2020
• Matti Rämö: Mankolan koulu, Jyväskylä 8.5.2020
• Raili Mikkanen: Jalavapuiston koulu, Espoo 11.2020
• Anu Hopia, Hyrylän yläaste, Tuusula 12.11.2020
• Mari Koppinen, Jyväskylän lyseo 8.12.2020
• Teemu Keskisarja: Pälkäneen yhteiskoulu 11.12.2020
• Suvi Auvinen: Jyväskylän lyseon lukio 14.12.2020
• Marjut Hjelt: Mankolan koulu, Jyväskylä 16.12.2020
• Mikko-Olavi Seppälä: Kaurialan koulu, Hämeenlinna 16.12.2020
• Anu Hopia: Länsimäen koulu, Vantaa 18.12.2020

Lisää hankkeesta

Hanke Lukukeskuksen sivuilla

Vierailukokemuksia

Uutinen Teemu Keskisarjan kirjailijavierailusta

Juttu Matti Rämön vierailusta maantiedon tunnilla

Nuorten kirjallisuuslehti Lukufiilis inspiroitui  hankkeen myötä tietokirjoista